Telkälle on tärkeää löytää sopiva pesäkolo.
Telkkänaaras etsii pesäkolonsa usein jo vuotta tai kahta ennen pesimäpuuhiin ryhtymistä. Yleensä naaras tulee pesimään vuodesta toiseen samaan pönttöön, hyvällä onnella jopa kymmenen vuotta peräkkäin.
Jos alueella on pienpeto ongelma tai sopiva pesäpaikka puuttuu, niin galvanoitu vesiputki tai muu vastaava tolppa käy pöntön ripustamiseen.
Naaras ei viihdy munintavaiheessa kolossaan
Se viettää pöntössä vain sen ajan, mitä munimiseen kuluu. Muun ajan sen ruokailee, lepäilee, viettää koiraan seurassa ja paritteleekin vielä sulhon kanssa.
Jos sääolosuhteet ovat vakaat, naaras munii yhden munan puolentoista vuorokauden välein. Mikäli ilmat kylmenevät, naaras voi keskeyttää muninnan jopa muutamaksi päiväksi.
Telkkänaaras oli ehtinyt munia kolme munaa ennen kuin takatalvi otti vallan, pakkasta oli päivällä kahdeksan astetta ja yöllä viisitoista.
Telkkänaaras ei käynyt pesällä neljään päivään ja munat jäätyivät pesän pohjaan kiinni. Niinpä vain naaras jatkoi munimista, alkoi hautoa ja myöhemmin kaikista munista kuoriutui poikaset.
Hautominen kestää 27–35 vuorokautta.
Haudonta-aikana naaras livahtaa pesältään ruokatauolle pari kertaa vuorokaudessa. Nuo hetket kestävät yhdestä kolmeen tuntiin.
Poistuessaan pesältä naaras peittää munat untuvillaan. Jos munat ovat peittämättömiä, emo on joutunut pakenemaan kolosta. Merkkinä säikähdyksestä munien päällä on yleensä ulosteita.
Vanhat telkkänaaraat munivat keskimäärin yhdeksän munaa, nuoremmat tyytyvät kolmesta seitsemään.
Nykymetsissä on telkille sopivia pesäkoloja niukasti, joten samaan pesäkoloon voi munia useampikin telkkänaaras.
Kun telkät munivat usein toistensa pesiin, puhutaan loismuninnasta. Jos pöntössä on yli tusina munia, ne ovat mitä todennäköisimmin kahden tai useamman naaraan munimia.
Kun useampi naaras munii samaan pönttöön, joskus ongelmaksi voi muodostua se, kuka saa, suostuu tai joutuu hautomaan munat.
Hirvikota 