Köyliön seudulla susimäärät ovat jopa tuplaantuneet lyhyessä ajassa. Kansanedustajat ja muut päättäjät kutsuttiin kuuntelemaan metsästäjien mietteitä.
Sudet ovat suurelta osin siirtyneet länsirannikolle 20 viime vuoden aikana.
Nykyään Säkylän seudulla Lounais-Suomessa puhutaan jo susitihentymästä.
Olemme Köyliössä tottuneet näkemään susia ja elämään susien kanssa, mutta nyt tilanne on kärjistynyt liikaa. Koko alue on täyttynyt susista, sanoo Köyliön metsästysseuran puheenjohtaja Janne Lätti.
Lätin mukaan seuran puhelin pirisee jatkuvasti, kun pelokkaat kansalaiset anelevat metsästäjiä puuttumaan tilanteeseen.
Me olemme tunnollisia metsästäjiä, emmekä ammu niitä salaa. Pyrimme nyt saamaan päättäjät näkemään, miten asiat voisi hoitaa toisin, jotta ihmiset saataisiin rauhoittumaan.
Päättäjiltä halutaan toimia
Suomen metsästäjäliiton Satakunnan piiri kokosi tänään maanantaina kansanedustajia ja muita päättäjiä Köyliön metsästysmajalle käsittelemään kiristynyttä susitilannetta.
Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan Köyliön seudulla oli susia viime vuonna seitsemän. Tämän vuoden alussa kolmen metsästysseuran tekemässä laskennassa susia motitettiin kuitenkin 14.
Jos kansalainen tekee havainnon sudesta liian lähellä asutusta ja soittaa siitä hälytyskeskukseen, kestää Janne Lätin mukaan jopa tunnin, ennen kuin suurriistavirka-apu hälytetään paikalle häätämään sutta.
Hälytys pitäisi tulla meille heti, jotta ihmiset voisivat olla turvallisemmin mielin.
Nyt karkotusluvan saaminen kestää liian kauan, koska se kiertää byrokratian läpi. Tähän toivomme päättäjiltä muutosta, Lätti sanoo.
Susitihentymät tihenevät entisestään?
Riistakeskuksen Satakunnan riistapäällikkö Antti Impola muistuttaa, että susien karkottamiseen ja poikkeuskaatolupiin liittyvä lainsäädäntö nojaa Euroopan unionin luontodirektiiviin. Kädet ovat osittain sidotut ja rima poikkeusluville on korkea.
Impolan mukaan susien tappaminen on viimeinen keino tilanteen ratkaisemiseksi, mutta karkottamisessakin on omat haasteensa.
Karkottaminen ja muut niin sanotut kevyet ratkaisut ovat aina ensisijainen keino puuttua susien liian läheiseen liikuskeluun. Karkottamisen onnistuminen kuitenkin vaihtelee suuresti.
Susikantojen kehitystä on vaikea ennustaa.
Vaikka lounaiseen Suomeen on viime vuosina syntynyt runsaasti susireviirejä aikalailla vieri viereen, niin kyllä täällä vielä vapaata tilaakin on. Todennäköisesti on mahdollista, että susikanta jatkaa kasvuaan.
Tieto lieventää tuskaa
Riistapäällikkö Antti Impolan mukaan susipelkoon liittyvät kysymykset ovat haastavia ratkaista nopeasti. Hänen mukaansa tieto helpottaisi tuskaa.
Tiedon lisääminen susista, niiden käyttäytymisestä ja määristä olisi hyvä tapa lieventämään ihmisten pelkotiloja.
Impola tiedostaa, että pelkotiloja ruokkii entisestään poikkeuksellisesti käyttäytyvät sudet. Hän kuitenkin muistuttaa, että ihmisiin kohdistuneita hyökkäyksiä ei tilastoihin ole päätynyt.
Kotieläin vahingot ovatkin sitten eri asia.
Satakunnan riistakeskusalueella viimeksi kuluneet kaksi vuotta ovat olleet ennätyksellisiä nimenomaan suden aiheuttamien kotieläinvahinkojen osalta.
Korvaussumma oli viime vuonna 50 000 euroa, kun se vuotta aiemmin oli 30 000 euroa.
Ei tarvetta kaatoluville, jos häätökäytännöt toimivat
Köyliön metsästysseuran puheenjohtaja Janne Lätti ei näe susien kaatamiselle välttämätöntä tarvetta. Karkotusluvan saamisen helpottuminen riittäisi tilanteen pitämiseksi tasapainossa.
Tosin, kaatolupien tarve ei ole poissuljettu asia.
Jossain vaiheessa susilta loppuu ruoka, koska niitä on näin runsaasti, Lätti toteaa.
Susi tarvitsee yhden peuran viikossa elääkseen. Köyliön 14 sutta tarvitsevat tällä kaavalla 700 valkohäntäpeuraa vuodessa.
Hirvikota 