Metsästyksellä tarkoitettiin vahinkoja tuottaneiden yksilöiden poistamista.
Suurpedot tappavat ja vahingoittavat tuotantoeläimiä vuosittain. Poronhoitoalueen eteläpuolella vahinkoja aiheutuu kotieläimille kuten lampaille ja naudoille. Usein asialla on susi.
Viimeisimmän kanta-arvion susireviireillä sijaitsee runsaat 2 100 nauta-, lammas- tai vuohitilaa. Suurpetoalueilla toimintaa harjoittavat tilalliset joutuvat pohtimaan, miten eläimet pidetään turvassa.
Tilanpitäjät kantavat huolta ja nukkuvat yönsä huonosti vahinkoja peläten. SusiLIFE-hanke selvitti, miten paljon tilalliset käyttävät aikaa ja rahaa eläinten suojaamiseen ja mitä he ajattelevat vahinkojen ehkäisemisestä.
Tilanpitäjien näkemyksiä selvitettiin kahdella kyselyllä ja haastatteluilla. Selvitykseen osallistui 233 tuotantoeläintilallista poronhoitoalueen eteläpuolelta ja se tehtiin Luonnonvarakeskuksessa yhteistyössä Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton ja Suomen riistakeskuksen kanssa.
Suurin osa vastaajista piti suurpedoista sutta suurimpana riskinä eläimilleen. Erityisesti lampaat ja vuohet nähtiin alttiiksi susivahingoille.
Mitä suuremmaksi vahingon riski koettiin, sitä ennemmin tilallinen otti käyttöön suojaustoimia, kertoo erikoistutkija Jani Pellikka Luonnonvarakeskuksesta.
Toinen kyselyistä lähetettiin MTK-yhdistysten kautta. Kyselyn kohteena olevat tuottajayhdistykset sijaitsivat ainakin osittain susireviirillä.
Yleisimmät tavat ennaltaehkäistä vahinkoja olivat sen estäminen, että pedot löytäisivät tilan tuntumasta syötävää ja näin tottuisivat etsimään sieltä ruokaa, petoaitojen rakentaminen ja ylläpitäminen, eläinten siirtäminen yöaitauksiin tai rakennuksiin yön ajaksi suojaan sekä alueen suurpetotilanteen selvittäminen esimerkiksi riistahavainnot.fi-palvelusta.
Monet tilalliset käyttivät useita suojauskeinoja yhtä aikaa
Vastaajat kertoivat myös harvinaisemmista menetelmistä, kuten laumanvartijakoirista tai ääni-, valo- ja hajukarkottimista.
Suurpetoaita on laiduntavien eläinten suojaamiseen kehitetty aita, joka torjuu suurpetoja tehokkaasti.
Selvityksen toinen kysely lähetettiin tilallisille, jotka ovat saaneet Suomen riistakeskukselta petoaitatarvikkeet. Vastaajista 80 prosenttia kertoi olevansa tyytyväinen aitaan vahinkojen ennaltaehkäisyssä.
Tärkeimmiksi petoaidan hyödyiksi mainittiin koetun torjuntatehon lisäksi mielenrauha ja paremmat yöunet.
Pedoista oli tehty havaintoja aidan ulkopuolella, mutta ei sisäpuolella, Pellikka kertoo.
Suomen riistakeskus myöntää petoaitatarvikkeita perusteltua hakemusta vastaan. Aidan pystyttäminen ja ylläpito jäävät tilallisen vastuulle. Petoaita on ylläpitonsa puolesta suhteellisen kallis suojausmenetelmä.
Enemmistö vastaajista oli vahvasti sitä mieltä, että valtion tulee korvata kaikki suurpetovahingot ja että vahinkoja täytyy ehkäistä ensisijaisesti metsästyksellä.
Metsästyksellä tarkoitettiin vahinkoja tuottaneiden yksilöiden poistamista.
Enemmistön mukaan valtion tulisi korvata täysimääräisesti vahinkojen ennaltaehkäisyyn liittyvä työ. Enemmistö vastanneista arvioi myös jatkavansa tuotantoeläinten pitämistä suurpetovahinkojen riskistä huolimatta.
SusiLIFE-hanke on Itä-Suomen poliisilaitoksen, Metsähallituksen, Luonnonvarakeskuksen, Suomen riistakeskuksen ja Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin kuusivuotinen yhteisponnistus. SusiLIFE ennaltaehkäisee susien aiheuttamia vahinkoja, kehittää lajin DNA-seurantaa, parantaa paikallistason vuorovaikutusta sekä tuottaa ja välittää tietoa susista.
Hirvikota 