Pelson vankilan lammasaitauksen tuntumassa kaadettiin nuorehko naarassusi varhain sunnuntaiaamuna, kertoo Pelson metsästysseuran puheenjohtaja Vilho Nissi.Susi on aiheuttanut Pelson vankilan laitumilla yhteensä 22 suomenlampaan kuoleman reilun kuukauden aikana.
Pelson vankilan tilanhoitaja Reijo Virkkunen kertoo, että susi on joko tappanut lampaan tai raadellut niin pahoin, että se on pitänyt lopettaa.
Lisäksi suden raatelujälkiä on löytynyt neljästä hiehosta.
Yhdelle tuli vakavammat vammat ja kolmelle lievemmät, Virkkunen sanoo.
Pelson vankilassa on tällä hetkellä 615 suomenlammasta.
Ne elävät kesällä kolmella eri laidunlohkolla. Kesäkuun 21. päivän jälkeen susi on tehnyt tuhojaan jokaisella niistä. Lähin lammaslaidun on noin 400 metrin päässä navetasta.
Viime viikolla susi kävi viitenä yönä
Kymmenen kuollutta lammasta oli viikon saldo, Virkkunen kertoo.
Viimeisimmät susivahingot ovat siltä yöltä, kun naarassusi ammuttiin.
Lupa suden kaatoon saatiin viime viikolla. Nissi kertoo, että sunnuntaina aamuyöllä passissa oli puolenkymmentä miestä. Susi kaadettiin noin kello 4.30.
Kokemuksesta tiedettiin, että aamuyö on se aika, jolloin sinne kannattaa mennä. Vaikka ovathan ne sudet käyneet joskus myös päivällä, Nissi kertoo.
Noin 33–35 kiloa painava suden ruho on toimitettu Luonnonvarakeskukseen tutkittavaksi.
Pelson lampaat harvinainen rotu
Pelson alueella on elänyt susia jo pitkään, ja ne ovat tappaneet Pelson lampaita myös aiempina vuosina.
Virkkunen sanoo, että lähiviikkojen aikana selviää, onko asialla ollut yksi vai useampia susia. Jos lampaat on tappanut yksi susi, tilanteen pitäisi rauhoittua loppukesäksi.
Pelsolla kasvatetaan suomenlampaita, joka on alkuperäinen suomalainen lammasrotu. Pelsolla on lampaan eri värimuunnoksia: vaaleaa, mustaa, ruskeaa ja kainuunharmas.
Virkkunen harmittelee sitä, että kesäkuussa suden raatelemaksi joutui pari hyvää siitospässiä.
Pitää katsoa, löytyykö linjoja enää vai joudutaanko ostolinjoille.
Pelson lammaslaitumet on aidattu paimenpojalla
Lisäksi niiden ympärillä on iso kanava. Virkkusen mukaan ne eivät susia pidättele.
Pelsolla on selvitetty vaihtoehtoa, että laitumien ympärille rakennettaisiin oikea riista-aita. Sitä tarvittaisiin vähintään seitsemän kilometriä, ja tarvikkeet maksaisivat vähintään 18 000 euroa. Virkkunen ei usko, että sellaiseen investointiin ollaan valtion puolelta valmiita.
Paras olisi, että häirikköeläimet, jotka ovat oppineet käymään karjassa, voitaisiin poistaa nopeammin. Se lisäisi lainkuuliaisuuttakin, hän toteaa.
Vaalan eteläosien ja naapurikuntien alueella on susireviirejä. Virkkunen pitää todennäköisenä, että konflikteja petoeläinten kanssa tulee jatkossakin.
Hirvikota 