Kalenteri
Arkisto
-
Artikkelit
- Oravat on osa suomalaista kulttuuriperintöä
- Riistapelto parantaa liikenneturvallisuutta
- Petolinnut etsiytyvät yhä useammin kaupunkiympäristöön
- Mökillä saattaa piilotella kallis alivuokralainen – kova ääni ja paha haju paljastavat tunkeilijan
- Metsänhoito | Mitä eri taimikoiden raivaustermit tarkoittavat?
- Riistapelto on syytä sijoittaa kauas vilkasliikenteisistä teistä – kylvettävä 30.6. mennessä
- Haukkametsästys
- Riistapelto | Fall Food Plot Planting – YouTube
- Viron riskisanonnat – vältä näitä kielikukkasia matkallasi
- Vanhat metsästystavat ovat täynnä tarinoita: Taidokas oravanpyytäjä rikastui ja karhu kaadettiin keihäällä
- Tuulihaukan – räkättirastaiden kauhun saa muuttamaan mansikkapellolle
- Metsänhoito | Katso video: Ennakkoraivaus on fiksuin valinta raivaussahatyötä aloittelevalle
- Asetusluonnos suurpetojen vahinkoperusteisten poikkeuslupakäytäntöjen sujuvoittamisesta lausunnolle
- Raivaussahakurssi huipentuu käytännön töihin taimikossa – ”Sahaus on lantio- ja jalkatyötä, mallia otetaan tanssista”
- Metsänhoito | Anna lapselle paras raivaussaha, opeta myös kuopus metsätöihin
- Riistapeltoon kylvettävien kasvien valinta perusteet
- Tutkimus: Norsu pärjää vähemmällä unella kuin yksikään toinen nisäkäs
- Metsänhoito | Keskikesällä tehty taimikonhoito vähentää vesojen pituuskasvua – huonointa on loppusyksy
- Asiantuntija: Haukanpesä on metsänomistajalle ylpeyden aihe
- Kanahaukan tavallisia saaliseläimiä ovat varislinnut
- Verkkokalvo varoittaa saaliseläintä
- Opas metsäpaloriskin ennakointiin metsätöissä | Tapio
- Kalojen hapentarve
- Raivaussahan terän teroitus – Metsälehden taimikonhoitokoulu | YouTube
- Työohje | Tuulihaukan pesäpönttö
- Oudot hajut ovat takuuvarmoja hirvien karkottajia – näkymätön hajumuuri toimii taimikon ympärillä kuin hirviaita
- Riistapelto | Rehukasvien kylvömäärät
- Riistakameroista on huvia ja hyötyä
- Moottoriveneiden runko määrittää veneen ominaisuudet
- Metsänhoito: Raivaussahan käytön työergonomia – Metsolan Metsäkoulu 3 | YouTube
- Raivauksen jälkeen metsä kiittää
- Metsänhoito: Raivaussahan teränkäyttötekniikkaa – Metsolan Metsäkoulu 4 | YouTube
- Metsänhoito | Taimikonhoito – ajoituksella on suuri merkitys
- Metsänhoito | Minkä puun kaadan taimikonhoidossa? | Metsälehti YouTube
- Monet lajit hyötyvät haukoista
- Muuttolinnut suunnistavat hajuaistin ja magneettikenttien avulla
- Oravat ovat kadonneet etenkin metsistä
- Haukia nousee solkenaan Pohjois-Suomessa – lämpimät kesät ovat suosineet kevätkutuisia kaloja
- Oravat
- Paljon pahempi kuin Aku Ankka – sinisorsan paikka olisi oikeuspsykiatrisessa sairaalassa
- Zoonooseja, eläinten ja ihmisten yhteisiä tauteja tunnettiin jo keskiajalla
- Vaelluskalojen kutupaikat ovat kunnostusten tarpeessa – toimiva kutusoraikko tuottaa pienpoikasia
- Borrelioosi – Suomessa esiintyy ainakin kolmea erilaista Borrelia-alalajia
- Kolopesijät tarvitsevat onkalon
- Muuttolintu saa jo munassa hormonikylvyn, joka valmistelee aikuisen linnun muuttoa
- Kun linnunpöntön tekee syksyllä – se on sopivan hajuton keväällä
- Metsänhoito | Glyfosaatin käyttö metsässä olisi sallittua ja tehokasta – yksi raivauskerta riittäisi
- Riistamiehet rientävät metsäkanalintujen avuksi – Saippuan katku suojaa pesän se karkottaa ketut ja supit
- Talitintti panostaa suhteeseen – rakkaus päihittää ruoan
- Linnunlaulun kiivain sesonki on nyt
- Mistä hömötiaiskannan romahdus johtuu? – on todettu korreloivan negatiivisesti runsaan hirvieläinkannan kehitykseen
- Puutiainen puree koiraa – Anaplasmoosi on puutiaisten levittämä tauti
- Puutiainen on eläinmaailman selviytyjä – Punkki liikkuu myös kaupunkien puistoissa ja pihoilla
- Talitiainen valitsee naapurinsa samanmielisten joukosta
- Tutkimuksen mukaan kirjosieppo häätää tiaisen pesästään
- Kalan käyttöä tulisikin lisätä tuntuvasti – Kalan syönti on ikivanha juttu ja korvaamaton D-vitamiinin lähde
- Suden tappamasta tai vahingoittamasta koirasta voi saada korvausta – kaikissa tapauksissa korvausta ei saa
- Tiaispönttö tuo kaupungissa varmimmin kesäasukkaan – muista naapurisopu
- The 4 Best Powders for .30-06 | Reviews 2023
- Top 5 Underrated Deer Cartridges | American Hunter
- 11 Best Rifle Cartridges for Whitetail Deer | Field & Stream
- Pihapiireissä liikkunut karhu lopetettiin Nurmeksen Höljäkässä
- Vauhkoontunut hirvi juoksenteli Turussa Kupittaalla – Metsästäjä ampui hirven Vasaramäessä
- 308 vs 30-06 vs 300 Win Mag – They’re all great cartridges with different strengths and weaknesses
- Metsästyskoirat | Noutajan kouluttaminen metsästyskoiraksi – hanki hyvä käyttölinjan pentu
- Basic Cartridge Selection – Cartridge selection always comes first | Hunting In Australia
- Metsästäjän kannattaa hakea aselupaa jo ennen kesää – poliisin sähköisen asioinnin kautta
- An Ode to the .223 Remington
- Head to Head: .223 Remington vs. .22-250 Remington | American Hunter
- Why do people say 5.56 or .223 Remington is basically a 22LR?
- Lintujen pesimärauha alkaa 15.4.
- Kutupuuhissa suuret kutulohet tuottavat enemmän jälkeläisiä – Koolla on väliä | Helsingin yliopisto
- Kalasaalis pannulle tuoreeltaan
- Savukala palkitsee kärsivällisen herkkusuun – näin savustat lohen onnistuneesti
- Koirasi on pentususi
- Kalojen kutuaika on menossa
- Supikoira on Suomessa jo yleisempi eläin kuin kettu
- Jyväskylän yliopiston tutkimus: Muikku voi paritella kutujaksollaan satakin kertaa
- Lahnan kutuaika kestää useita viikkoja
- Majavat ovat luonnon insinöörejä
- Kalan savustaminen – Kesän kalaherkut
- Kala on kaamosajan voimaruokaa – myös mielialaa kohentava vaikutus ja korvaamaton D-vitamiinin lähde
- Kanadan- ja euroopanmajava kanta pysynyt vakaana – päällekkäisiä esiintymisalueita yhä enemmän | Luonnonvarakeskus
- Hauen kutuaika
- Kansainväliset Erämessut järjestetään Riihimäellä 7.–9.6.2024
- Kevät on koiranpennun hankinnan aikaa – opi tunnistamaan pentutehtailija
- Kuhan kutuaika – toukokuun puolivälin ja kesäkuun lopun välille
- Kesä on savustamisen parasta aikaa
- Väärä rotuvalinta voi kostautua – ”Koirat eivät tule sellaisina pentulaatikosta, vaan niiden kanssa tulee tehdä paljon töitä”
- Intiaanit kutsuvat suomalaisia nimellä ´he-jotka-saunovat-paljon´ – madoodoowiniwag
- Viirupöllön poikanen tuli pihaan: pöllönpoikaseen ei kannata koskea, äkäinen emo on aina lähellä – Toukokuu on viirupöllön poikasille jännittävää aikaa.
- Ville Haapasalo ihmeissään: Siinä on jotain väärin, kun Suomessa ei osata laittaa syötävästä kalasta ruokaa
- Koira rakastaa piiloleikkiä hajuilla — Nose work on uusi koiraharrastus, jossa nuuskutus on tärkeintä
- Ahvenen kutu
- Made on kylmien vesien salaperäinen kala – kutu ajoittuu sydäntalveen
- ”Taivaallinen tuoksu keittiössä” – tämä klassikkoherkku on täydellistä arkiruokaa – riista lisää keiton ruokaisuutta ja syventää makua
- Näin valmistat täydellisen savukalan – onnistumisen vaikuttaa kalan tuoreus
- Koulutatko sinäkin koiranpentuasi väärin? – Pennun koulutuksessa tehdään usein tahattomia virheitä
- Trikiinitauti eli trikinoosi – koteloituneet toukat voivat säilyvä elossa jopa yli 20 vuotta
- Vieraslaji | Kyttyrälohi (Oncorhynchus gorbuscha)
- Nuolihaukka saa pääskyset paniikkiin
- Perhoset ovat erikoisia hyönteisiä
- Sausage Recipes | Meats and Sausages
- Kuusen käpysadoilla suurin vaikutus oravakantoihin
- Låt köttet mogna till minst 40 dygnsgrader | Svensk Jakt
- Hur du skapar mört kött | Svenska Jägareförbundet
- Peipposet karkottaa punkit kemiallisesti, käyttämällä pesässä tupakantumpeja
- Tuulen vaikutus ampuma tarkkuuteen – How to Shoot in the Wind with a Mil Dot Scope | YouTube
- Peurasta syntyy verratonta riistaruokaa
- Lihassa on runsaasti ravintoaineita luonnostaan – liha parantaa naisten raudan saantia
- The best gundog breeds from overseas | The Field
- Kokeile tyhjiöpakkaustapaa vakuumikoneella, se lisää säilyvyyttä
- Pentu saapui taloon – ja tuhosi kaiken! 5 virhettä, jotka uusi koiranomistaja tekee helposti
- Metsänhoito: Raivaussahan huolto | YouTube
- Uusien perunoiden aromi säilyy vakumoituna pakkasessa
- Riistalinnusta saa monta herkkua
- D-vitamiini on tärkeä rasvaliukoinen vitamiini joka vaikuttaa myös fyysiseen suorituskykyyn
- Villisikapata
- Siellä missä on savua – on myös makua!
- Kuhan kutuaika
- Riistan paloittelu – Lubbe visar hur det kan gå till | YouTube
- Kävely pumppaa verta päähän – pyöräilyllä ei ole samaa vaikutusta
- Muuttolinnut: This bird has flown – Unravelling the mysteries of bird migration | New Scientist
- Mehukaan liha- ja grilliruoan salaisuus on marinadissa
- What to Consider When Choosing a Vacuum Sealers | Field & Stream
- Metsästyskoirat | Pennun valinta pentueesta
- Grillattua kalaa kahdeksalla eritavalla
- Metsänhoito: Tiede ja käytäntö todistavat – toukokuu on mainiota aikaa tarttua raivaussahaan
- Harjuksen kutuaikainen kevätrauhoitus alkaa 1. huhtikuuta
- Lihan prosessointi on ihmisen kehityksen merkittävimpiä edistysaskeleita, sanovat tutkijat – mahdollisti isompien aivojen ja puhe-elinten kehittymisen
- Väitös: Kuusen käpysadoilla suurin vaikutus oravakantoihin – Ilmastonmuutoksella vaikutus oraviin
- Grilli sopii monen ruokalajin valmistamiseen | Grillaamisen opas
- Liha on ravitsemuksellisesti hyvä ja monipuolinen elintarvike
- Ruoka: Hevosenliha on ensiluokkaista – rasvaprosentti on hyvin alhainen
- Emokarhu hakee alkukesällä asutuksesta ”ihmiskilpeä” pentujen suojaksi – ihmiskohtaaminen jää silti yleensä vain karhun tietoon
- Hanhien muuttokäyttäytyminen on muuttunut 2000-luvulla
- Kuivasärki on kevään herkkua – Tuulinen ja kuiva kevätilma vauhdittaa prosessia
- Lämminsavustus
- Kalan graavaus – todella yksinkertaista
- Grillipihveihin makua – mureuta liha marinoimalla se vakuumilaitteen avulla
- How to Butcher a Deer: A Step-by-Step Guide | Field & Stream
- Suomessa elää lähes 2 miljoonaa kiloa metsoja – neljäntenä haahka
- Kyyn hyödyllisyys voi yllättää – Pienjyrsijä kantaa 8-25 punkkia
- Muuttohaukan erityisominaisuudet saalistuksessa
- Tervavene – Tervatalonpojat soutivat tyrskyissä henkensä uhalla
- Muuttolinnut muuttavat tapojaan ilmaston lämpenemisen myötä – tarvitaan 35 sukupolvea
- Lepakoiden muutto
- Ilmasto vie lintuja eri suuntiin
- Hanhien kevätmuutto ennätysvauhdissa – linnut valtaavat pellot Hämeessä
- Metsäpalot tuhosivat entisaikaan kymmeniä tuhansia hehtaareita metsää
Avainsanat
- Afrikkalainen sikarutto
- Ahma
- Ahmakanta
- Alfapari
- Alkuperäislaji
- Ampuma-ase
- Ampuma-aseet
- Ampuma-aselaki
- Ampumaharjoittelu
- Ampumakoe
- Ampumarata
- Asedirektiivi
- Aseenkäyttö
- Aseet
- ASF
- Borrelioosi
- DNA-analyysi
- DNA-näytteet
- DNA-tutkimus
- Elinympäristö
- Ely-keskus
- Euroopan Unioni
- Evira
- Hanhet
- Haulikko
- Haulikkorata
- Hirvi
- Hirvieläimet
- Hirvieläinjahti
- Hirvieläinkolari
- Hirvieläintiheys
- Hirvieläintuotto
- Hirvieläinvahingot
- Hirvijahti
- Hirvikanta
- Hirvikivääri
- Hirvikoira
- Hirvitalousalue
- Hirvitiheys
- Hirvituhot
- Hirvivahingot
- Hyönteiset
- Ilmasto
- Ilves
- Ilvesjahti
- Ilveskanta
- Ilvestilanne
- Jahtiporukka
- Jahtipäivä
- Jousimetsästys
- Jälkihavainnot
- Jäätilanne
- Kaatolupa
- Kalakanta
- Kalastus
- Kaliiperi
- Karhu
- Karhujahti
- Karhukanta
- Karhunjälki
- Karhunkaatolupa
- Karhun kiintiömetsästys
- Karhunmetsästys
- Karhutilanne
- Karhuvahingot
- Kettu
- Kevätmuutto
- Kiima-aika
- Kivääriammunta
- Kiväärirata
- Kiväärit
- Koira
- Koiranhoito
- Koirarotu
- Kotieläimet
- Koulutus
- Lihankäsittely
- Liikenneturvallisuus
- Linnustus
- Linnut
- Loukkupyynti
- Luke
- Lumijälki
- Luonnonvarainen laji
- Luontokuvaus
- Luvat
- Maa- ja metsätalousministeriö
- Maanomistajat
- Mehiläispesät
- Merimetso
- Metso
- Metsokanta
- Metsä
- Metsähallitus
- Metsäkanalinnut
- Metsäkanalintukanta
- Metsäkananlinnunmetsästys
- Metsänhoito
- Metsänomistajat
- Metsästys
- Metsästyskivääri
- Metsästyskoira
- Metsästysrikos
- Metsästysseurat
- Metsästäjäliitto
- Metsästäjät
- Metsästäjätutkinto
- Ministeriö
- Muuttolinnut
- Muuttoreitti
- Oikeuslaitos
- Ongelmasudet
- Pantasusi
- Patruunat
- Pelastuslaitos
- Pentue
- Pesimäalue
- Pesintä
- Pesäpaikka
- Pesäpönttö
- Petohavainnot
- Petolinnut
- Petovahingot
- Petoyhdyshenkilöt
- Peurajahti
- Peurakanta
- Pienpedot
- Pihapiiri
- Pihasusi
- Poikaset
- Poikkeuslupa
- Poliisi
- Politiikka
- Poronhoitoalue
- Punkki
- Riista
- Riistakamera
- Riistakannanhoito
- Riistakeskus
- Riistakolmiolaskenta
- Riistalaskenta
- Riistaliha
- Riistanhoito
- Riistanhoitoyhdistys
- Ruotsi
- Saaliit
- Saimaannorppa
- Salametsästys
- Sorsalinnut
- Sorsastus
- SRVA
- Sudenhoitosuunnitelma
- Sudenjälki
- Sudenmetsästys
- Sudet
- Suojelutoimenpiteet
- Supikoira
- Supikoirakanta
- Susi
- Susialue
- Susijahti
- Susikannan hoitosuunnitelma
- Susikanta
- Susilauma
- Susipelko
- Susireviiri
- Susitilanne
- Susivaara
- Susivahingot
- Suurpedot
- Syysmuutto
- Taimikko
- Taimikko vahingot
- Taimikonhoito
- Talviuni
- Tautitilanne
- Tautivaara
- Teerikanta
- Turvallisuus
- Tutkijat
- Tutkimus
- Vahingot
- Valkohäntäpeura
- Valkohäntäpeurakanta
- Valkoposkihanhi
- Valkoposkihanhikanta
- Vasat
- Venäjä
- Vesilinnustus
- Vesilinnut
- Vesistö
- Vieraslaji
- Vieraslajit
- Villisika
- Villisikahavainnot
- Villisikajahti
- Villisikakanta
- Villisikalauma
- Villisikasaaliit
- Villisikatilanne
Avainsana-arkisto: Kiimakuoppa
Metsästys ja kiima saavat hirvet liikkeelle
Syksy on metsästyskauden lisäksi myös hirvikolareiden aikaa. Hirvet liikkuvat paljon hämärän ja pimeän aikaan, kertoo Liikenneturvan koulutusohjaaja Ari–Pekka Elovaara. Metsästys ja kiima-aika pistävät hirviä liikkeelle. Syksyn aikana hirvet siirtyvät myös talvilaidunalueille, joka osaltaan aiheuttaa liikehdintää, Elovaara kertoo. Hirvi liikkuu yleensä … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Hirvenhaukku, Hirvenmetsästys, Hirvenvasa, Hirvenväistötesti, Hirvi, Hirviaita, Hirvieläimet, Hirvieläin, Hirvieläinjahti, Hirvieläinkolari, Hirvieläintiheys, Hirvieläintuotto, Hirvieläinvahingot, Hirvijahti, Hirvikanta, Hirvikoira, Hirvikolari, Jahti, Jahtikausi, Jahtipäivä, Jahtiporukka, Jahtitorni, Kesälaidun, Kiima, Kiima-aika, Kiimakuoppa, Kiimarauhoitus, Kiimatappelu, Laidunalue, Liikenneturvallisuus, Talvilaidunalue
Kommentit pois päältä artikkelissa Metsästys ja kiima saavat hirvet liikkeelle
Hirven kiimakuoppa – Hajuviesti paljastaa, kun on aika paritella
Hirvien kiima-aika on syys–lokakuussa. Silloin hirvet ovat äänekkäitä ja käyttäytyvät eri tavalla kuin muina vuodenaikoina. Kiima-ajan alkaessa hirvisonni ilmoittaa olinpaikkansa sekä hirvilehmille että mahdollisille kilpaileville sonneille äännellen ja tuoksuviestejä lähetellen. Hirven sarvet ovat suurimmillaan kiima-aikana. Uroksen sarvet viestittävät sen voimasta … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Hajumerkki, Hirvi, Hirvikanta, Hirvilauma, Hirvilehmä, Hirvinaaras, Hirvisonni, Kiima, Kiima-aika, Kiimakuoppa
Kommentit pois päältä artikkelissa Hirven kiimakuoppa – Hajuviesti paljastaa, kun on aika paritella
Rutting Behavior of Moose (U.S. National Park Service)
Bull moose are well-equipped to fight. At up to 1,600 pounds (725 kg) they are enormously powerful. Their shoulders are huge, and during the rut, their neck muscles expand to twice their normal size. Thick forehead skin acts like armor … Lue loppuun
Kategoria(t): Riistanhoito
Avainsanat: Hirvikanta, Hirvilauma, Hirvilehmä, Hirvinaaras, Hirvisonni, Kiima-aika, Kiimakuoppa, Kiimatappelu, Lisääntyminen, Lisääntymisaika, Lisääntymisalue
Kommentit pois päältä artikkelissa Rutting Behavior of Moose (U.S. National Park Service)