Kuva neandertalilaisista muuttuu tutkimus tutkimukselta – nykyihmiseltä meni taas yksi valtti

Uuden espanjalaisen tutkimuksen mukaan neandertalinihmiset päihittivät meidät ominaisuudessa, jota on totuttu pitämään lajimme ainutlaatuisena valttina: nykylasten aivot kasvavat hitaasti, mutta neandertalilaisilla kasvu oli vieläkin hitaampaa.

Ihmisen suurten aivojen kehittymiseen menee hyvin paljon energiaa, selittää tutkimusta johtanut paleobiologi Antonio Rosas CSIC:stä.

Aivoihin satsatessaan ihminen varttuu täysikokoiseksi hitaammin kuin lähimmät sukulaislajinsa apinat. Se on kuitenkin energian hyötykäyttöä, sillä se antaa lapselle aikaa kehittyä älyllisesti.

Äiti löytyi samasta luolasta

Nykyisessä El Sidrónissa Pohjois-Espanjassa noin 50 000 vuotta sitten elänyt poika oli yksi luolan 13 neandertalilaisvainajasta. Heidän joukossaan ovat myös hänen äitinsä ja pikkuveljensä.

Hampaidensa perusteella poika eli seitsemän vuoden ja seitsemän kuukauden ikäiseksi. Hän oli 111 sentin pituinen ja painoi 26 kiloa.

Hampaat kertovat myös, että poika oli jo osa yhteisönsä työväkeä: hän käytteli hampaita apunaan taljojen ja kasvikuitujen muokkaamisessa hyötykäyttöön.

Lähde: Kuva neandertalilaisista muuttuu tutkimus tutkimukselta – nykyihmiseltä meni taas yksi valtti | Yle Uutiset | yle.fi

Mainokset
Kategoria(t): Riistanhoito | Kommentoi

Metsäkeskus opastaa omavalvontaan verkossa

Verkko-opetuksessa perehdytään taimikon varhaishoidon ja nuoren metsän hoidon omavalvontamittauksiin.

Metsänomistajille ja alan toimijoille on tarjolla maksutonta omavalvonnan koulutusta. Suomen metsäkeskus järjestämässä verkkokoulutuksessa käydään läpi omavalvonnan hyötyjä ja mittausmenetelmiä.

Koulutusvideolla näytetään, miten metsänomistaja tai metsuri voi seurata maastossa taimikon varhaisperkauksen ja nuoren metsän hoidon laatua. Lisäksi näytetään, kuinka metsässä tehdään koealamittauksia puuston kasvatustiheydestä ja poistumasta sekä määritetään puuston korkeutta, läpimittaa ja ikää.

Kurssi avautuu sähköiseen verkko-oppimisympäristöön, jossa sen voi suorittaa itselleen sopivana ajankohtana. Videon lisäksi koulutukseen sisältyy kertaustehtäviä ja osaamisen varmistava loppukoe.

Omavalvonnan verkkokoulutukseen pääsee ilmoittautumaan Metsäkeskuksen verkkosivuilta.

Koulutus on osa Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä -kärkihanketta. Sen tavoitteena on parantaa metsänhoitotöiden laatua ja lisätä omavalvontatiedon käyttöä.

Lähde: Metsäkeskus opastaa omavalvontaan verkossa – Metsälehti

Kategoria(t): Riistanhoito | Kommentoi

Valtio korvasi kirjanpainajatuhon

Valtion maalla lisääntyneet kirjanpainajat olivat levittäytyneet yksityismetsään Jämsässä.

Ympäristöministeriö on määrännyt valtion korvaamaan jämsäläismetsänomistajalle aiheutuneen metsävahingon.

Vahinko aiheutui, kun suojellulla valtion maalla lisääntyneet kirjanpainajat levittäytyivät yksityismetsään ja tappoivat lukuisia järeitä kuusia.

Metsänomistaja vaati valtiolta yli 6 000 euron vahingonkorvausta, josta valtaosa muodostui eloon jääneen puuston kasvutappioista. Jo kuolleiden puiden arvo oli 560 euroa.

Metsäkeskuksen lausunnon mukaan kasvutappioita ei yli 80-vuotiaassa uudistuskypsässä kuusikossa voi perustella, joten se laski korvaussumman tuhoutuneiden puiden arvon ja arviointikustannusten perusteella ja päätyi noin 750 euroon.

Ympäristöministeriö ratkaisi asian Metsäkeskuksen arvion mukaan. Valtiolle jäi maksettavaa 470 euroa, kun korvaussummasta vähennettiin metsänomistajan saama vakuutuskorvaus.

Lähde: Valtio korvasi kirjanpainajatuhon – Metsälehti

Kategoria(t): Metsänhoito | Kommentoi

Tikka kivääreistä tuli hitti Yhdysvalloissa – pitää jonottaa parisen kuukautta

Sako odotti uudelta aseeltaan hyvää myyntiä, kukaan ei arvannut, että Tikka T3x TAC A1 -kivääri myisi ensimmäisenä valmistusvuonna peräti 15 000 kappaletta.

Ostaja saa Suomessa Sakon valmistaman normaalin Tikka-kiväärin yleensä asekaupan varastosta. TAC A1 -mallia pitää jonottaa parisen kuukautta.

Sakon suunnittelijat päättivät kuitenkin lähteä kehittämään sitä uuteen suuntaan, koska he huomasivat muutoksen tuulia amerikkalaisessa asekulttuurissa.

Pohjois-Amerikassa on uusi käyttäjäkunta

Siellä on uusi sukupolvi, joka ei välttämättä metsästä, mutta harrastaa tarkkuusammuntaa. Heidän mieltymyksensä aseen ulkonäön suhteen on enemmän sotilaallinen.

Aseharrastajat puhuvat tactical-aseista, jolla tarkoitetaan sotilaallista ulkonäköä ja aseen räätälöitävyyttä.

Riihimäen tehtaan tuotannosta menee ulkomaille 98 prosenttia. Eniten kiväärejä viedään Yhdysvaltoihin, Kanadaan ja Australiaan.

Varsinkin Yhdysvallat on ulkomaisille vaativa markkina-alue.

Amerikkalaiset ovat konservatiivisia ostajia, jotka suosivat omassa maassaan valmistettuja aseita. Karjalainen luettelee amerikkalaisiksi pääkilpailijoiksi Remingtonin, Savagen, Rugerin ja Marlinin.

Yhdysvaltain vaikutusvaltainen aselobbarijärjestö NRA (National Rifle Association) on valinnut kuitenkin Sakon valmistaman kiväärin jo kaksi kertaa vuoden kivääriksi.

Sakon nykyinen omistaja Beretta on suuri ja tunnettu asevalmistaja.

”Beretta on ollut omistajana hyvä siinä mielessä, että sen mukana saimme paremman ja voimakkaamman markkinakanavan”, Karjalainen sanoo.

”Toinen iso tekijä on, että olemme voineet investoida tuotekehitykseen ja tuotannon kehitykseen. Ilman Berettaa emme olisi pystyneet viemään kaikkia hankkeita läpi.”

Sako valmistaa kivääreitä Sako- ja Tikka-tuotemerkeillä. Sako-merkkiset ovat kalliimpia ja Tikat edullisempia perusaseita.

Myynnistä Tikan osuus on 70 prosenttia.

Karjalaisen mukaan Sako- ja Tikka-kivääreissä ei käytetä samoja osia, mutta aseiden piiput ovat hyvin lähellä toisiaan.

”Kaikki asiakkaat eivät välttämättä tiedä, että aseet tulevat samasta tehtaasta, koska niitä markkinoidaan omina brändeinään.”

Sakon kiväärit tehdään Suomessa. Aseiden tärkeimmistä osista puutukit valmistetaan kuitenkin nykyään Italiassa.

Sako valmistaa edelleen kivääreitä asevoimille. Tärkein tuote on erikoisjoukkojen tarkka-ampujille valmistettava kivääri.

”Määrältään se ei ole kovin suurta, mutta se on tärkeä. Erikoisjoukoille myydään yleensä järjestelmiä, joissa on mukana päivä- ja yökiikarit, tuulimittarit ja ballistiikkalaskurit.

Itse asiassa kokonaispaketista kiväärin osuus on aika pieni osa”, Karjalainen kertoo.

Vielä muutamia vuosia sitten Sako vihjaili, että kiväärituotantoa saatettaisiin viedä ulkomaille, koska Suomen sotilasaseiden vientilupakäytäntö poikkesi sen mielestä eräistä muista EU-maista. Asia on kuitenkin nyt saatu pois päiväjärjestyksestä.

Lähde: Yksi Suomen teollisuuden suurimpia julkisia salaisuuksia: Sakon asetehdas osui napakymppiin, kun sen kivääreistä tuli hitti Yhdysvalloissa – Kotimaa – Helsingin Sanomat

Kategoria(t): Riistanhoito | Kommentoi

Minnesota wolf population about 500 packs – appears to rise 25 percent | Minnesota Public Radio News

Wildlife managers say Minnesota’s wolf population appears to have grown by 25 percent.

The Department of Natural Resources on Monday released its 2016-2017 population survey.

It estimates that Minnesota had about 500 packs and 2,856 wolves at midwinter. The margin of error is plus or minus 500 wolves.

Minnesota’s wolf population had been stable in the four previous surveys. The DNR attributes the increase since the 2015-2016 survey to more deer in the state’s wolf range.

Minnesota’s wolf population remains well above both the state’s minimum goal of at least 1,600 and the federal minimum goal range of 1,251 to 1,400.

Courts have rejected attempts by the federal government to take wolves in Minnesota, Wisconsin and Michigan off the endangered list. Wolf hunting supporters are pinning their hopes on Congress.

Lähde: Minnesota wolf population appears to rise 25 percent | Minnesota Public Radio News

Kategoria(t): Riistanhoito | Avainsanat: , , , | Kommentoi

Metsäkeskus: Hirvivahinkojen korvaukset nousevat

Vuoden lopulla valmistuu hirvivahinkolaskuri, jonka avulla metsänomistajat voivat itse arvioida korvaussummaa ja korvauskelpoisuutta.

Viime keväänä tehty hirvivahinkojen arvioinnin ja korvausten laskennan uudistus nostaa metsänomistajille maksettuja korvauksia noin neljänneksellä, Suomen metsäkeskus arvioi.

Nousu selittyy arviointitavan ja korvausten laskennan muutoksilla. Viime vuonna korvauksia maksettiin noin 500 000 euroa.

Vahinkokorvausten laskennassa käytetään uusia taimikonarvotaulukoita ja puutavaralajien hintoja, jolloin vahingon arvo saadaan huomioitua nykyisen hintatason mukaan.

Koska vahinkoja mitataan vain kasvatettavaksi tarkoitetusta puustosta, korvataan vain todellinen vahinko.

Uudistuksen tavoitteena oli yksinkertaistaa ja selventää vahinkoarviointia ja korvausperusteita.

Vaurioluokkien määrää on vähennetty arvioinnissa neljästä kahteen, ja hirvien tuhoamat taimet luokitellaan lievästi tai pahoin vaurioituneiksi.

”Arviointityö maastossa käy sujuvasti. Metsänomistaja ja riistanhoitoyhdistyksen edustaja voivat nähdä vahinkojen määrän tarkastajan maastotietokoneelta heti arvioinnin päätteeksi.

Myös korvaussummasta ja arviosta esitetyt kommentit voidaan kirjata ylös heti maastossa”, metsäneuvoja Heikki Kuoppala Metsäkeskuksesta kertoo.

Metsänomistajat voivat kohta itsekin arvioida hirvivahinkokorvaussummaa ja korvauskelpoisuutta uuden mobiilisovelluksen avulla. Tapio Oy:n ja Metsäkeskuksen kehittämä maksuton vahinkolaskurisovellus valmistuu loppuvuodesta.

Myös Metsäkeskuksen verkkosivuille on tulossa vuoden lopulla maksuton hirvivahinkolaskuri, jolla voi arvioida korvausmäärää.

Lähde: Metsäkeskus: Hirvivahinkojen korvaukset nousevat – Metsälehti

Kategoria(t): Metsänhoito | Avainsanat: , , | Kommentoi

Glyfosaatin käyttö metsässä olisi sallittua ja tehokasta – yksi raivauskerta riittäisi

Huono maine estää glyfosaatin käytön. Sitä ei edes haluta tehdä.

Maataloudessa yleisesti rikkakasvien torjuntaan käytetty glyfosaatti on myös metsätalouteen hyväksytty tehoaine, mutta sitä suihkii metsäänsä ani harva.

Soittokierros metsäyhtiöihin ja metsänhoitoyhdistyksiin antaa ymmärtää, että kemiallista vesakontorjuntaa ei harrasteta, kalustoa ei ole käytössä eikä kiinnostusta menetelmien kehittämiseen ole.

Kemiallisia torjunta-aineita käytetään metsätaloudessa lähinnä pellonmetsityksissä ja muissa kohteissa, joissa runsas heinikko uhkaa tukahduttaa puuntaimet.

Luonnonvarakeskuksen tuorein tilasto kemiallisesta heinäntorjunnasta on vuodelta 2014, jolloin koko maassa käsiteltiin 423 hehtaaria.

Glyfosaattia olisi kuitenkin mahdollista ja sallittua käyttää myös vesakontorjuntaan taimikonhoidossa.

Muuramelainen pienmetsäkoneiden valmistaja Usewood on kehittänyt yrityksen risuraivaimeen lisälaitteen, jonka avulla kannot voi käsitellä glyfosaatilla raivauksen yhteydessä.

Tehoainetta annostellaan raivaimen terän alapinnalle, joka sivelee katkaistavien puiden kannot. Kymmenenprosenttista glyfosaattiliuosta kuluu noin 200 litraa hehtaarille. Viisiprosenttinenkin riittää Usewoodin kokemusten mukaan.

Peltokäytössä yksiprosenttinen liuos on tavanomainen vahvuus.

Koska kannot eivät kasvukauden aikana tehdyn glyfosaattikäsittelyn jälkeen veso, yksi raivauskerta riittää. Tämä tuo metsänomistajalle merkittävät säästöt kaksinkertaiseen raivaukseen verrattuna.

Menetelmän todettiin ehkäisevän tehokkaasti vesakoitumista myös Metsäntutkimuslaitoksen (nykyinen Luonnonvarakeskus) raivaustutkimuksessa vuonna 2011.

Usewoodin tuotekehittely lisälaitteen parissa on loppunut, koska kemialliselle vesakontorjunnalle ei ole juurikaan kysyntää.

”Glyfosaatti on hyvä aine, mutta sillä on paha maine. Menetelmä ei toimi tässä mielipideilmastossa. Yksittäiset isännät sitä saattavat käyttää”, sanoo Usewoodin toimitusjohtaja Jussi-Pekka Usenius.

Suomen yleisin metsäsertifikaatti PEFC edellyttää, että kasvinsuojeluaineita käytetään vastuullisesti ja vain tarpeen mukaan. Erikseen on mainittu, että lehtipuuvesakkoja ei saa käsitellä kemiallisin lehvästöruiskutuksin. Kantokäsittely on kuitenkin sallittu.

”Kyllä sertifikaatti sallii sen, ja glyfosaatti on hyväksytty kasvinsuojeluaine. Jos käsittely on katsottu välttämättömäksi, se ei ole kriteerin vastaista toimintaa”, vahvistaa PEFC:n pääsihteeri Auvo Kaivola.

Muualla kuin metsätaloudessa glyfosaattia saatetaan käyttää maastossa, kun vesakon kasvusta on haittaa.

Esimerkiksi maa- ja biokaasuyhtiö Gasumilla on 1 300 kilometriä korkeapaineista kaasun siirtolinjaa, joka on pidettävä avonaisena.

”Glyfosaattia käytetään kantosivelynä kaasun siirtolinjalla kasvavan pajukon torjuntaan”, kertoo yhtiön ympäristöpäällikkö Minna Tolonen.

Käsittely toistetaan kaasulinjoilla noin viiden vuoden välein.

Glyfosaatti on maailman käytetyin rikkatorjunta-aine. Sillä on julkisessa keskustelussa kyseenalainen maine. Ainetta on epäilty syöpävaaralliseksi ja sen myyntilupa oli katketa viime vuonna EU:ssa, mutta viranomaiset eivät ole nähneet perusteita kiellolle.

Euroopan ruokaturvallisuusviranomainen Efsa on hyväksynyt glyfosaatin turvalliseksi, ja kemikaalivirasto Echa on todennut, ettei aine ole syöpävaarallinen.

Glyfosaatin nykyinen myyntilupa EU:ssa on voimassa 15. joulukuuta asti.

EU-komissio on tiedustellut jäsenmaiden kantaa luvan jatkamiseksi kymmenellä vuodella.

Monien maiden, muun muassa Saksan ja Ranskan, kanta on vielä avoin. Jatkoluvasta keskustellaan ministerikokouksessa lokakuun alussa.

Lähde: Glyfosaatin käyttö metsässä olisi sallittua ja tehokasta – yksi raivauskerta riittäisi – Maaseudun Tulevaisuus

Kategoria(t): Metsänhoito | Kommentoi