Talviruokinta

Eläinten talviruokinta aloitetaan ennen lumen tuloa, jotta eläimet löytävät ruokintapaikat ja niiden elimistöllä on aikaa sopeutua tarjottavaan ravintoon. Ruokintaa jatketaan läpi talven lumien sulamiseen saakka.

Hirvieläinten ruuansulatusjärjestelmä vaatii vähintään viikosta kahteen viikkoa sopeutua uusiin rehuihin. Pötsissä olevat ruuansulatukseen erikoistuneet miljoonat mikro-organismit vaativat aikaa sopeutua ruokinnassa tapahtuviin muutoksiin.

Peurojen talviruokinta onkin lähinnä niiden perusenergiahuoltoa. Peurat voivat talven aikana menettää 20 – 30% painostaan.

Eläinten ravintofysiologisilla ehdoilla tapahtuvalla ruokinnalla voidaan kuitenkin edesauttaa niiden yleiskunnon ja siten myös tuottokyvyn säilymistä keväällä tapahtuvaan poikimiseen.

Valkohäntäpeurojen luonnossa käyttämä ravinto koostuu lukuisista eri kasveista ja kasvinosista. Heinä- kasvit ja ruohot, varvut, pensaiden ja puiden lehdet, usein maitohorsma, marjat ja omenat sekä sokeri- juurikkaat ja viljan siemenet kuuluvat sen eri vuodenaikaisravintoon.

Lintujen ruokintapaikat perustetaan pensaikkojen tai muun suojakasvillisuuden läheisyyteen, joihin linnut voivat tarvittaessa paeta. Riistanruokintapaikoista hyötyvät myös pikkulinnut.

Riistalinnuille tarjotaan viljan lisäksi soraa jauhinkiviksi.

Hukkakaurainen erä pitää heti hylätä

Hukkakauran siemen kannattaa opetella tunnistamaan. Hukkakauralaki ja -asetus kieltävät yksiselitteisesti hukkakauran leviämisriskiä aiheuttavat toimenpiteet.

Tahallisesta hukkakauran levittämisestä voi joutua myös vastuuseen.

Jokainen ruokinnassa käytettävä rehuerä pitää tutkia tarkkaan. Hukkakaurainen erä on hylättävä välittömästi.

Hukkakauran tunnistus viljaerästä on ilmainen – Eviran siementarkastusyksikköön (PL 111, 32201 Loimaa), kuoreen merkintä ”Hukkakauranäyte”. Tunnistus on ilmainen.

Ruokavalio – ruokintapaikalla ei tarjota kaikkia herkkuja

Tarjottavien rehujen pitää olla laadultaan hyviä, eli esimerkiksi homehtunutta, hukkakauran tai jyrsijöiden saastuttamaa rehua ei saa tarjota ruokintapaikoilla. Lisäksi ruokintapaikoilla tulisi tarjota monipuolista ravintoa, kuten viljoja, juureksia, vihanneksia ja heinää.

Jos jokin ravinto ei kelpaa

Syy voi olla ettei hirvieläimillä ole ollut riittävästi aikaa sopeutua ruokinnassa tapahtuviin muutoksiin. Pötsissä olevat ruuansulatukseen erikoistuneet miljoonat mikro-organismit vaativat aikaa sopeutua vähintään viikosta kahteen viikkoa.

Yksipuolinen ravinto voi pahimmillaan aikaansaada puutostiloja eläimissä tai vahinkoa lähialueen metsissä eläinten pyrkiessä korjaamaan ravintotasapainoaan.

Samalla ruokintakatoksella ei kuitenkaan tarvitse tarjota kaikkia herkkuja.
Eläimet liikkuvat luontaisesti eri ruokintapaikkojen välillä.

Porukalla kannattaa sopia, ennen ruokintakauden alkua, mitä ruokinta mahdollisuuksia on ja ketkä hoitavat mitäkin paikkoja. Silloin saadaan selville tarvitseeko hankkia joitain yhteisesti. Monipuolistamaan ruokavaliota.

Ruokintaan voidaan käyttää erilaisia automaatteja tai katoksia, lisäksi maahan ruokkiminen on usein luontevaa. Automaatit ovat oiva apuväline erityisesti viljantarjonnassa, jolloin huoltokerta viikossa usein riittää.

Rehujen hankinta

Aiemmin kaupat saivat antaa vanhentunutta ruokaa muun muassa metsästysseuroille ja riistanhoitoyhdistyksille, silloin eläinten ruokintapaikoilla nautittiin muun muassa banaania ja leipää. Säädösten muuttuessa näin ei enää voi toimia.

Omenat ovat tosi mieluisia, niiden avulla eläimet löytävät syksyisin ruokintapaikat ja alkavat niitä käyttää.

Omenakauden jälkeen riistaruokinnassa turvaudutaankin viljan lisäksi juureksiin, joita saadaan juuresten ammattimaisilta käsittelijöiltä.

Juureksia, perunaa, porkkanaa ja punajuurta, saadaan talviaikaan ylijäämää ja lajittelujätettä. Porkkanasta ei tule niin paljon lajittelujätettä, mutta se on eläimille mieluista, niin sitä ostetaan kuution laatikoissa ja kuskataan talvella ruokintapaikoille.

Lisää aiheesta:

Ruokinta
Riistapelto

Ruokintapaikan perustaminen
Talviruokinta
Nuolukivi

7 vastausta artikkeliin: Talviruokinta

  1. Surnu-Pekka sanoo:

    tapaatko maahan ruokkia? Itse aina harjaan lumet pois juures kasojen päältä! Onko sillä sinun mielestä väliä? Olen ajatellut takentaa isomman kaukalon katolla, kun tota tavaraa tulee kaupoista niin paljon ylijäämänä! Mitä mieltä olet tuon kaukalon hyödyllisyydestä! Ja tapaan pilkkoa vielä kaiken pienempiin paloihin ennen kuin maahan kaatelen! ruokinta on enemmän kuin monipuolinen siellä 20-30 eri juureksia ym kaupan ylijäämää ja päivämäärän mennyttä!

    Niin jos viittisit vastata mitä olet mielötä kaukalon tarpeellisuudesta! Haistavatko jos lunta sataa paljon päälle! Tähän asti olen harjalla enimmät lumet lakassu!

    • Hirvikota sanoo:

      Näinhäsen on, kaukalo vähentää soteentumista ja pilaantumista. Juureksia ja omenia maahan kasoille, täydennystä hieman kauemmas edellisestä kasasta jos siinä on syömätöntä. Ruokintapaikkojen välillä kannattaa pitää vähän erilaisia sapuskoita tarjolla.

      Helposti kuraantuvassa paikassa kaukalo on ehdoton ja toisessa paikassa juuresten tarjonta helpompaa.
      Lumi kannattaa harjata siinä vaiheessa kun täydentää ruokaa.

      Eläimillä on hyvä hajuaisti. Mutta maahan ruokinnassa on seurattava tuhoeläinten ilmaantumista, ne helposti sotkee ulosteillaan ruokaerän.

      Kun eläimiä on paljon, ruokaa on lisättävä jatkuvasti. Niin kaukalo on ehdoton, hävikki on pienempää ja iso eläin määrä sotkee sorkkiinsa.
      Tuo on oikea herkkutarjotin, kun tarjolla on 20 erilajia. Juuresten tarjonnassa katsoa mikä maistuu ja mikä ei. Helposti pilaantuvat tarjolle erikseen, ettei ne turmele muita.

      Ihan talonpoikas järjellä ja kokemuksella. Lumet pois jos suojaa pukkaa, ettei kosteus turmele eväitä.

  2. Surnu-Pekka sanoo:

    ootko tavannu pilkkoo paloiks perunat, lantut, punajuuret, porkkanat, banaanit ym??????

    Ensimmäisen satsin pilkoin mutta oli 2h tunnin homma!! Ovat kovilla pakkasilla umpijäässä ja eli kysymys kuuluu, että yllämainittuja juureksia ym niin saavatko peurat ja kauriit ja hirvet syötyä kokonaisinakin?? Nimittäin työmäärä umpijäätyneiden palotteluun on hirvittävä! Eli ottavatko esim kokonaisen perunan/porkkanan/punajuuren suuhun kokonaan ja lämmittävät sitä suussa että saa pureskeltua vai pystyvätkö ihan kokonaisista umpijäätyneistä juureksista ym pureksimaan palasia????

    Kaalit tietenkin pakko pilkkoa kun ovat sen verran isoja!! Ajattelin hommaa tehdä heti kunnon mittakaavassa kun tavaraa riittää! Sen verta matkaa ruokinnalle, että olis kiva tietää on ihan turhaa viedä kokonaisina???

    Kiitos vastauksista etukäteen!!

    • Hirvikota sanoo:

      Pakkasilla kannattaa juureksia säilyttää, jos mahdollista esimerkisi autotallissa tai paikassa jonka lämpötila on hieman lämpösen puolella.
      Etteivät pääse pahasti jääätymään. Ja täydentää ruokintapaikan ruokavaliota muutaman kerran viikossa, menekin mukaan.
      Ison omenan kokoiset menee kokonaisina.
      Toinen vaihtoehto on puunuija, 1 1/2 metrinen junttapaalu tai vastaava jolla rikkoo juureksen rakenteen. Jäinen juures on hankala kirveellä pilkottavaksi.

      Kokonaisia porkkanoita on kokoajan tarjottu, hyvin kauppa käy. Porkkanoissa suuri osa on nestettä, mikä on tärkeää näin talvella.
      Kyllä peurat käyttää hampaita, maistelevat omenoita puistakin.

      Kaupan ylijäämät salaatit tarjottu ihan kokonaisina. Keräkaaliin voi totuttaa pilkkomalla.
      Banaanitkin maistuu peuroille erinomaisesti.

      Seuranta on tärkeää, mikä maistuu ja miten se on käsitelty vai annettu käsittelemättömänä.
      Kauriit ovat aika pieniä, mutta käyttävät hampaita mm. mustikan varpujen syömiseen. Leikkaa hyvin kuusen taimia hampaillaan.

  3. Surnu-Pekka sanoo:

    Kiitos vastauksista! Pitääpä väsätä tollainen puu nuija! Joo ei ole paikkaa plus lämpötiloihin! Eli ulkovarastos pakkases pakko säilyttää!!

    Minulla ruokinnalla on myös iso kaura automaatti johon olen rakentanut ison katon ja korkean että eläimet mahtuvat syömään ettei vilja kastuisi, mutta kovemmilla tuulilla pakkaa kastua kun sivusta pääsee! Niin onko sinun mielestä väliä onko kaura märkää vai kuivaa kuin eläimet käyvät?? Siltä tuntuu olevan mahdoton välttyä????

    • Hirvikota sanoo:

      Laita ruokintakatoksen sivulle havun oksa suojaamaan sateelta. Harva havuoksa pysäyttää tuulta ja sadepisarat jää kiinni neulasiin.
      Eläimille on parempi harva havu, jotta näkevät ympäristöön.

      Kosteus nopeuttaa pilaantumista ja viljaan tulee ummehtunut haju. Pilaantunut ruoka tulisi poistaa, ennen kuin lisää uutta.
      Vaikka nyt ruokintapaikoilla käy tohina ja menekki on suurta. Pitää seurata, ettei jää pilaantunutta apetta.
      Kosteutta imeytyy ilmasta, eikä sille voi mitään. Nenä on hyvä anturi, hyppysellinen hanskaan ja nuuhkaisu kertoo paljon.

      Nyt on satanut monilla paikoilla, kannattaa käydä tarkistamassa ruokintapaikolla. Ettei viljat ole päässeet kastumaan, koska ne jäätyvät kun pakkaset tulee.
      Kuivaa viljaa lisätään sekaan ja sekoitetaan. Jolloin se on helpommin syötävissä.

  4. Surnu Pekka sanoo:

    Oletko kokeillut poroeloa tai riistaeloa sellasta pelletti tavaraa hankkijalta ja muualta saa?? Tai Oletko maissia kokeillut moni sanoo että ihan parasta, mutta varmaankaa kovin terveellistä riistalle? Voipi tietenkin olla että jos enemmänkin käy peuraa ja kaurista niin voi aika kalliiksi tulla verrattuna kauraan ym muuhun!!!

Vastaa käyttäjälle Surnu Pekka Peruuta vastaus

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s