Avainsana-arkisto: Luonnonvarakeskus

Hukka voi kulkea lähes 1000 kilometriä kuukaudessa – katso pantasuden siksakki kartalta

Alfanaaras Kara veti Virroilla viime keväänä kuukaudessa melkoisen siksakin. Pantasusi Karan liikkeet viime vuoden maalis-huhtikuulta kuvaavat melko hyvin sitä, miten naarassudet keväisin ennen poikimista tavallisesti liikkuvat. Parhaimmillaan susi saattaa liikkua kuukauden aikana jopa lähes 1000 kilometriä. Liikkumisen määrä riippuu kuitenkin … Lue loppuun

Kategoria(t): Riistanhoito | Avainsanat: , , , , ,

Ilveksen sosiaalinen elämä on tutkijoille mysteeri – Tutkimusta varten tarvitaan DNA-näytteitä

Suomessa on arvion mukaan hieman alle 3 000 aikuista ilvestä. Meneillään olevan laajan tutkimuksen avulla yritetään saada uutta tietoa ilveksen elämästä ja elinpiiristä. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, ovatko vierekkäisten elinpiirien naaraat sukua keskenään ja kuinka paljon piirit menevät päällekkäin. Kanta on … Lue loppuun

Kategoria(t): Riistanhoito | Avainsanat: , , , , , , ,

Peurat popsivat kukat ja variksen juovat vedet maljakoista

Tänä keväänä ovat peurat, jänikset ja varikset aiheuttaneet tavallista enemmän tuhoja hautausmailla Hämeenlinnassa. Vähäluminen talvi ja lisääntyneet eläinkannat ovat nostaneet ei-toivottujen vierailuja. Kauriit ovat hautausmaille jääneiden sorkanjälkien perusteella paljastuneet säännöllisiksi hautausmaavieraiksi. Luonnonvarakeskuksen lumijälkilaskennan mukaan erityisesti metsäjänis-, rusakko- ja metsäkauriskannat ovat … Lue loppuun

Kategoria(t): Riistanhoito | Avainsanat: , , , , ,

Jätökset kertovat petojen sisäsiittoisuudesta – Riistapäivillä Oulussa

DNA-tutkimusta voidaan hyödyntää suurpetojen kannanseurannassa ja siirtymisetäisyyksien arvioimisessa. Karhun, suden ja ahman kanta-arvio voisi Luonnonvarakeskuksen mukaan pohjautua ulostenäytteisiin. Ilveksellä on tapana peittää jätöksensä. Skandinaviassa geneettiset menetelmät valtaavat alaa yksilömäärien seurannassa. ”Tulevaisuudessa genetiikasta saattaa olla apua myös ilveskannan seurannan työkaluksi”, sanoi … Lue loppuun

Kategoria(t): Riistanhoito | Avainsanat: , , , , , , ,

Sudelle koittivat kissanpäivät, kun sosialismi luhistui

Sudelle koittivat kissanpäivät, kun Neuvostoliitto lakkasi vuonna 1991 ja yhteiskunta joutui sekasorron valtaan. Pedon kannat kasvoivat Venäjän alueella vuosina 1992–2000 yli kaksi ja puoli -kertaisiksi. Muut suuret nisäkkäät taas kärsivät sosialismin luhistumisesta. Heti vallanvaihdon jälkeen metsäkauriin, isokauriin, peuran, hirven, villisian, … Lue loppuun

Kategoria(t): Riistanhoito | Avainsanat: , , , ,

Lapin riistakolmiolaskennat: Metsoja enemmän, teeriä vähemmän

Metsoja on Lapissa viime vuotta enemmän, mutta teeriä vähemmän. Tiedot käyvät ilmi riistakolmiolaskennoista. Metsokanta kasvoi Lapissa 17 prosenttia viime vuodesta. Suhteellisesti eniten metsoja tuli lisää Muoniossa ja Enontekiöllä. Eniten metsokanta pieneni Simossa ja Torniossa. Koko maassa metsokanta kutistui 15 prosenttia. … Lue loppuun

Kategoria(t): Riistanhoito | Avainsanat: , , , , , , , , ,

Metsä notkuu nyt poimittavaa – tutkija: ”Enemmän kuin moneen vuoteen”

Sateinen sää on tehnyt hyvää metsän marjoille ja sienille. Poimittavaa riittää runsaasti, eikä metsää ihmisvoimin edes saa tyhjennettyä. Metsät notkuvat nyt marjoja ja sieniä poimittavaksi. Sateinen kesä on tehnyt hyvää etenkin sienirihmastoille. Sienisato onkin runsas ja aikaisessa. Esimerkiksi ensimmäisiä männyn … Lue loppuun

Kategoria(t): Riistanhoito | Avainsanat: , , , , , ,