Hiihtäjän on hyvä tietää kevätauringosta – aurinkolaseilla UV-suojaa

Talvi on haastavaa aikaa silmille. Mikä sen kauniimpaa kuin aurinkoinen päivä ja puhtaanvalkea hanki? Silmille nämä olosuhteet ovat kuitenkin erityisen haastavat, sillä UV-säteilyä heijastuu ilman lisäksi valtavasti myös lumesta.

Riski on myös muissa ulkoilmaharrastuksissa, kuten veneilyssä, golfissa, pallopeleissä tai ulkotyössä.

Hangen kirkkaus on tuttu ilmiö etenkin laskettelun ja hiihdon harrastajille.

Lumisokeudessa (Photokeratitis) silmään syntyy ikään kuin palovamma, kun hanget heijastavat silmään liikaa haitallista uv-säteilyä, sarveiskalvo ärtyy ja silmään iskee voimakas kipu.

Esimerkiksi lasketellessa tai hiihtäessä häikäisyltä ja auringon uv-säteiltä kannattaakin suojautua kunnon aurinkolaseilla ja päähineellä, jotta lumisokeus ei pääse pilaamaan hiihtolomaa.

Lumisokeudessa silmä kipeytyy, kutiaa, punoittaa ja vetistää

Pahimmillaan liiallinen UV-säteily voi vaurioittaa silmän side- ja sarveiskalvoa ja aiheuttaa tulehdustilan, joka tunnetaan myös lumisokeutena.

Varsinaisesta sokeudesta ei ole kyse, sillä lumisokeuden aiheuttamat vauriot eivät yleensä ole pysyviä.

Oireita ovat silmien valonarkuus, kipu, vetistys ja roskantunne silmässä. Harvoissa tapauksissa saattaa näkemiseen liittyä myös väliaikaisia värimuutoksia.

Oireet yleensä häviävät itsestään parissa päivässä.

Lumisokeudelta kannattaa kuitenkin suojautua – vaiva on hyvin kivulias, ja uv-säteilylle altistuminen voi pidemmän päälle vaurioittaa silmän sisäosia.

Jos lumisokeus iskee, hämärässä huoneessa oleilu ja silmän peittäminen helpottavat oloa.

Kovaan kipuun auttaa lisäksi särkylääke. Jos oireet jatkuvat, kannattaa käydä lääkärissä tarkastuttamassa tilanne.

Lumisokeuden oireet ilmaantuvat vasta jälkeenpäin, joten silmien kunnollinen suojaaminen keväthangilla kannattaa.

Lumisokeuden oireet alkavat yleensä kuitenkin vasta 6–12 tunnin päästä UV-säteilylle altistumisesta, ja silmien saaman uv-säteilyn määrää on vaikea itse arvioida.

Voit estää lumisokeuden suojaamalla silmät aurinkolaseilla, on olennaista tarkistaa, että aurinkolaseissa on riittävä uv-suoja.

Useimmat halvatkin lasit antavat hyvin suojaa silmille.

Aurinkolaseja tarvitaan kolmeen tehtävään;

  • uv-säteilyn pois suodattamiseen,
  • valon määrän ja häikäisyn vähentämiseen sekä
  • näkösuorituksen parantamiseen.

Aurinkolaseilla voidaan korostaa tai suljetaan jokin väri pois, näkösuoritusta voidaan parantaa. Ampujan tai golfin pelaajan suoritusta voidaan parantaa valitsemalla sopiva linssi. Eri käyttötarkoituksiin myydään erilaisia laseja, esimerkiksi kalastukseen, pyöräilyyn tai autoiluun on omansa.

Etenkin ulkomailta ostettujen aurinkolasien kanssa kannattaa olla tarkkana – CE-merkintä kertoo, että aurinkolasit täyttävät eurooppalaiset laatu- ja suojausstandardit. Kun laseissa on CE-merkki, se todistaa uv-suojauksen toimivan, mutta sillä ei ole mitään tekemistä optiikan tai lasien yleisen laadun kanssa.

Polarisoivat lasit leikkaavat keväthankien heijastukset pois parhaiten.

Kannattaa lisäksi varmistaa, että aurinkolasit ovat tarpeeksi tummat ja riittävän isot, jotta ne suojaavat silmiä myös sivuilta.

Pitkäaikainen altistus UV-säteilylle aiheuttaa silmän mykiössä hitaasti kehittyviä samentumia, mikä merkitsee, että mahdollinen kaihi alkaa kehittyä entistä nuoremmalla iällä.

Erityisesti lasten silmien suojelu on tärkeää, sillä lapsen silmän mykiö päästää lävitseen enemmän UV-säteilyä, kuin aikuisen. Osa UV-säteilystä voi tunkeutua aina silmän pohjaan asti jolloin verkkokalvon solut alkavat pikkuhiljaa rappeutua.

UV-indeksi on selkeä apuneuvo

Suojautumistarpeen arviointia varten on Suomessa käytössä UV-indeksi eli UVI, joka ilmoittaa auringon haitallisen UV-säteilyn määrän yhdellä luvulla. UV-indeksiä voidaan käyttää kertomaan sekä ennustetusta että havaitusta UV-säteilyn määrästä.

YK:n suositusten mukaista UV-indeksiä käytetään ympäri maapalloa samalla tavalla. Indeksin vaihteluun vaikuttavat ennen kaikkea sijainti maapallolla sekä vuoden- ja vuorokaudenaika.

Lisäksi UV-indeksiin vaikuttavat pilvisyys, paikan korkeus merenpinnasta ja yläilmakehän otsonin määrä.

UV-indeksin arvo 0 tarkoittaa, ettei säteilyä ole lainkaan. Auringolta on syytä suojautua kun UV-indeksi ylittää arvon 3. UVI 3 toteutuu Etelä-Suomessa toukokuusta elokuuhun, kauniina keskikesän päivänä peräti seitsemän tunnin ajan eli klo 10 – 17.

UVB-säteily on UVA-säteilyyn verrattuna voimakkaammin ihoa polttavaa, mutta molemmat lisäävät ihosyöpien riskiä. UVA-säteily erityisesti myös rypistää ihoa, sillä se vahingoittaa ihon kollageenia.

Viima kuivattaa silmät

Kylmyys ja viima kuivattavat silmiä niin kaupungissa kuin luonnossakin. Silmien pintaa normaalisti suojaava kyynelfilmi on kovilla tuulessa ja pakkasessa.

Kuivien silmien oireita ei ole aina helppo tunnistaa, sillä kuivuus voi tuntua roskalta silmässä, kirvelyltä tai aiheuttaa silmien vetisyyttä.

Kuivasilmäisyys on yleinen ongelma talvella kaikenikäisillä ihmisillä, niin taittovirheettömillä kuin piilolinssien ja silmälasien käyttäjillä

Mitä enemmän valoa, sitä aktiivisemmaksi käy myös mielialan kannalta tärkeiden solujemme toiminta.

Valo kulkee aivoihin silmien kautta. Silmänpohjasta viesti siirtyy aivojen hermosoluihin, jotka muodostavat elimistön sisäisen kellon. Se rytmittää myös untamme.

Aivot erittävät yöllä pimeähormonia, melatoniinia. Valo estää melatonii­nin tuotannon, jos illalla on valoissa, ja lopettaa sen aamulla aiemmin.

Ilman lämpötila ei siis kerro UV-säteilyn määrästä.

Kategoria(t): Riistanhoito Avainsana(t): , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s