Hirvikolarin välttää vähentämällä vauhtia – keväällä törmäilevät etenkin emojensa vieroittamat vasat

Nuoria hirviä on paljon liikkeellä aamuvarhaisella, joten työmatkaliikenteessä kannattaa olla tarkkana.

Hirvieläinkolareiden aika on alkanut. Emojensa vieroittamat ylivuotiset vasat säntäävät tielle yllättävissä paikoissa.

Miten onnettomuudet voi välttää, Liikenneturvan tutkimuspäällikkö Juha Valtonen?

”Kolme tärkeintä muistettavaa asiaa ovat vauhti, vauhti ja vauhti”, Valtonen tiivistää.

”Ajonopeus on maltettava pitää kohtuullisena, jotta ehtii tarkkailla pientareita ja metsänreunoja. Vauhtiin pitää kiinnittää huomiota siksikin, että nimenomaan keväällä se tahtoo karata, kun pitkän nastakauden jälkeen saa kesärenkaat alleen.”

Vauhtia voi olla hirvelläkin.

”Varsinkin, jos nuori hirvi on jostain syystä hätääntynyt”, kuvaa Lasse Perttola, Lahden seudun riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja.

”Ylivuotinen vasa joutuu nyt ensimmäistä kertaa omineen liikenteeseen ilman naarasta. Tyypillisesti se yrittää kulkea samoja reittejä kuin ennenkin, mutta se saattaa myös eksyä.”

 Perttolan mukaan liikkeellä ovat myös naaraat, jotka siirtyvät näihin aikoihin vasomispaikkaan.

”Hirviä on liikkeellä erityisesti aamuvarhaisella, joten aamun työmatkaliikenteessä on syytä olla tarkkana. Toinen liikkumisaika on illalla.”

Valtonen kehottaa huomioimaan tarkoin hirvivaarasta kertovat merkit. Ne varoittavat hirvien tyypillisistä kulkureiteistä.

”Toisaalta riista-aitoja on saattanut tulla lisää ja asutus on edennyt uusille alueille. Eläimet joutuvat silloin hakeutumaan uusille reiteille”, Perttola muistuttaa.

Jos hirvi seisoo pientareella, on välittömästi hidastettava.

”Joskus näkee sitäkin, että painetaan kaasua, ikään kuin ajatuksena olisi ehtiä alta pois. Niin ei saa tehdä”, Perttola varoittaa.

Onnettomuustilanteessa muun liikenteen varoittaminen ja soitto hätänumeroon ovat tärkeimmät toimenpiteet.

Hätänumeroon tulee soittaa, vaikka olisi vain törmännyt eläimeen.

”Varsinkin, kun on kyse isosta eläimestä – hirvieläimestä, suurpedosta, villisiasta. Haavoittunut eläin pitää ehdottomasti saada sieltä pois hoipertelemasta ja aiheuttamasta kenties uusia vaaratilanteita.”

Yleensä loukkaantuneen eläimen perään lähtee riistanhoitoyhdistyksen suurriistavirka-apu. Lahden seudulla keikkoja on tehty tänä keväänä jo muutamia. Ne ovat koskeneet kolareissa loukkaantuneita metsäkauriita.

Hirvieläinkolareiden määrä on kasvanut roimasti jo neljättä vuotta.

Viime vuonna hirvieläinkolareita ajettiin Liikenneviraston tilaston mukaan lähes puolet enemmän kuin vuonna 2011.

Eniten ovat lisääntyneet peurakolarit. Valkohäntäpeurojen kannaksi arvioidaan nyt runsaat 42 000 yksilöä, mikä on enemmän kuin koskaan aiemmin.

Hirvikannan koko laski pitkään, mutta on nyt vuodesta 2011 kasvanut. Niitä oli Luonnonvarakeskuksen mukaan 83 000 vuonna 2014.

Hirvikolareissa kuolee Liikenneviraston mukaan kahdesta neljään ihmistä joka vuosi. Loukkaantuneita on satakunta.

Peuraonnettomuuksissa on sattunut kuolonkolari viimeksi vuonna 2007, jolloin kaksi henkilöä kuoli. Loukkaantuneita on joitakin kymmeniä vuosittain.

Lähde: Hirvikolarin välttää vähentämällä vauhtia – keväällä törmäilevät etenkin emojensa vieroittamat vasat | Kotimaa | HS

Kategoria(t): Turvallisuus Avainsana(t): , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s