ELY-keskus on myöntänyt kahdelletoista tohmajärveläiselle maanviljelijälle poikkeusluvan viljelyvahinkojen estämiseen valkoposkihanhia pelotteeksi ampumalla.
Kukin viljelijä saa pelloillaan ampua 20-40 valkoposkihanhea vuodessa.
Yhteensä myönnetyllä poikkeusluvalla saa ampua 375 valkoposkihanhea vuodessa. Lupa on voimassa vuosina 2020-2021 valkoposkihanhien syysmuuttokaudella.
”Nyt myönnetyssä poikkeusluvassa perusteena on valkoposkihanhien aiheuttamien vakavien satovahinkojen estäminen Tohmajärven Sikosuon ja Valkeasuon alueella ja se, että viljelyvahinkojen estämiseen täällä ei ole ollut osoitettavissa muuta ratkaisua kuin jo käytettyjen karkotusmenetelmien tehostaminen valkoposkihanhiyksilöitä ampumalla”, ylitarkastaja Salli Uljas Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta kertoo.
Ampumisen tavoitteena on estää viljelyvahinkoja ja parantaa muiden karkotusmenetelmien tehokkuutta
Itäisen Suomen yli suuntautuu keväisin ja syksyisin ns. arktisten valkoposkihanhien muutto.
Alueiden pelloilla levähtävät ja laiduntavat valkoposkihanhet pesivät Länsi-Siperian arktisella rannikolla ja Novaja Zemljalla talvehtien Pohjanmeren ympäristössä.
Arktisen muuton hanhet ovat aikaisemmin levähtäneet pääasiassa Venäjän puolella, mutta viime vuosina levähdysalueet ovat siirtyneet Suomen puolelle. Pohjois- ja Keski-Karjalan pelloilla levähtää ja laiduntaa vuosittain satojatuhansia valkoposkihanhia ja levähtävien valkoposkihanhien määrä on viimeisen kolmen vuoden aikana kasvanut merkittävästi.
Viimeisen kolmen vuoden aikana valkoposkihanhien aiheuttamia vahinkoja on korvattu Pohjois-Karjalan alueella vuosittain lähes miljoonalla eurolla.
Valkoposkihanhien aiheuttamia vahinkoja on tähän saakka pyritty estämään valkoposkihanhia vahingoittamattomilla menetelmillä.
”Valkoposkihanhien määrän kasvaessa karkotusmenetelmien teho on huomattavasti heikentynyt eikä satovahinkoja ole pystytty estämään”, luonnonsuojeluasiantuntija Mika Pirinen Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta kertoo.
”Valkoposkihanhia ampumalla on tarkoituksena lisätä pelotevaikutusta ja näin parantaa myös valkoposkihanhia vahingoittamattomien karkotusmenetelmien tehokkuutta”.
”Lupa on myönnetty koskemaan syysmuuttokautta. Koska vielä ei ole tietoa siitä, saavutetaanko yksilöitä ampumalla toivottu pelotevaikutus, on perusteltua ajoittaa ampuminen tässä tilanteessa syysmuuttokaudelle.
Tällöin ampumisella ei ole vastaavia vaikutuksia lintujen pesintään kuin esimerkiksi toukokuussa tapahtuvalla ampumisella.
Myönnetty lupa ja siihen kytketty velvoite raportoida ampumisen vaikutuksista antaa lisätietoa lupien käsittelyn ja vahinkojen torjunnan taustalle”, Salli Uljas sanoo.
Valkoposkihanhien aiheuttamista satovahingoista pahiten kärsiville alueille tulisi jatkossa saada alueita, joilla valkoposkihanhet voisivat ruokailla rauhassa.
Näin vähennettäisiin tehokkaasti satovahinkoja sekä turvattaisiin valkoposkihanhien mahdollisuus levähtämiseen ja ruokailemiseen muuttomatkan aikana.
Hirvikota 