Metsäala selviää koronakriisistä monia toimialoja paremmin, kärsijöinä etenkin sahateollisuus ja pienyritykset | PTT

Metsäala kokonaisuudessaan selviää koronan aiheuttamista ongelmista monia muita toimialoja paremmin.

Erot yritysten välillä ovat suuria. Kemiallista metsäteollisuutta painaa etenkin sanoma- ja aikakauslehtipaperien kulutuksen väheneminen, mutta toisaalta sitä tukee viruksen torjuntatoimien lisäämä pehmopapereiden käyttö ja nettikaupan yleistyminen.

Mekaanisen metsäteollisuuden kotimaan tuotanto ja vienti laskevat muutenkin haasteellisessa kilpailutilanteessa.

Työvoimaan, kuljetuksiin ja ulkomaisiin komponentteihin liittyvät ongelmat saattavat vaikeuttaa koko metsäteollisuutta ja puunkorjuuta, vaikka hankaluuksiin pyritään varautumaan.

Hakkuissa jo alkuvuoden lähtötilanne oli huono lämpimän sään estäessä talvileimikoiden korjuun isossa osassa Suomea.

Korjuuyrittäjien tilanne voi olla erittäin vaikea, jos hakkuut vaimenevat koronan myötä. Puukauppoihin suorat vaikutukset ovat pienemmät, mutta epävarma kysyntätilanne hiljentää markkinoita.

Puun hinnat laskevat tänä vuonna

Koronakriisin vaikutukset metsäalaan riippuvat suuresti pandemian hillitsemiseksi tehtävistä toimenpiteistä ja niiden kestosta.

Metsäalan voidaan olettaa elpyvän suhteellisen nopeasti, jos taudin leviämisen estämiseksi asetetut rajoitteet eivät aja pienempiä yrityksiä konkurssiin.

Koronakriisi iskee rajusti maailmantalouteen

Maailmantalous supistuu rajusti vuoden ensimmäisen ja toisen neljänneksen aikana koronapandemian vuoksi.

Loppuvuoden aikana nähdään luultavasti talouden toipuminen, mutta taudin etenemisestä riippuu kuinka nopea. Koronaviruksen vaikutusten suuruus ja kesto riippuvat viruksen leviämisestä ja sen taltuttamisen onnistumisesta.

Mitä pidempään rajuja toimia joudutaan jatkamaan, sitä suuremmat ovat taloudelliset menetykset. Jos koronaviruksen taltuttamisessa onnistutaan, nähdään loppuvuonna erittäin nopea palautuminen, jota talouden tukitoimet vauhdittavat.

os viruksen taltuttaminen on hidasta ja syksylläkin tarvitaan edelleen rajoitustoimia, on myös palautuminen hidasta.

Kiina ja muut Aasian maat, joissa viruksen leviäminen on saatu ainakin toistaiseksi kuriin, pääsevät ensimmäisenä kasvuun. Euroopassa ja varsikin Yhdysvalloissa reagoiminen on ollut hitaampaa ja koronavirus päässyt leviämään laajemmalle.

Vaikutus niiden talouteen tuleekin olemaan todennäköisesti suurempi ja pidempiaikainen kuin Aasiassa.

Metsäalalla mahdollisuudet toipua kriisistä nopeasti

Tämän vuoden tammi-helmikuun metsäteollisuuden työtaistelut vähensivät alkuvuoden vientiä.

Mikäli vuosi 2020 olisi jatkunut vielä tammikuussa ennakoidulla tavalla, työtaistelun vaikutukset metsäteollisuuden vientiin olisivat tasoittuneet vuoden mittaan ja jääneet pieniksi.

Myös huonojen korjuukelien aiheuttamat ongelmat puun saannissa olisivat selvinneet vuoden aikana. Koronaviruspandemian aiheuttama poikkeuksellinen tilanne kuitenkin muuttaa myös metsäteollisuuden ja -talouden näkymiä.

Kemiallisen ja mekaanisen metsäteollisuuden näkymät ovat hyvin erilaiset. Sellun ja kartongin vienti vetää tänä vuonna kohtalaisesti, sillä koronakriisi luultavasti lisää pehmopaperien kysyntää ja pitää pakkausten menekkiä kohtalaisena verkkokaupan lisääntyessä.

Toisaalta sahatavaran ja vanerin vienti vähenee voimakkaasti rakentamisen pysähtyessä koronaviruksen vastaisten rajoitustoimien ajaksi.

Koronaviruspandemia vaikuttaa kielteisesti kaikkiin toimialoihin

Koronakriisi on johtanut maaliskuun aikana taloudellisen toiminnan jyrkkään laskuun Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Tuotantolaitoksia ja kauppoja on suljettu ja ihmisten liikkumista on rajoitettu.

Koronaepidemia vähentää kuluttajien tuloja ja investointihalukkuutta sekä vähentää kulutusta keskeisillä markkina-alueilla. Metsäala kokonaisuutena on kuitenkin paremmissa asemissa moneen muuhun alaan verrattuna, varsinkin kun kysyntä säilyy kohtuullisena ja voi jopa lisääntyä osassa metsäteollisuuden tuotteista.

Laajamittaiset sairastumiset, karanteenit ja eristystoimenpiteet vähentävät teollista tuotantoa Euroopassa. Yritykset ovat varautuneet tautitilanteen pahenemiseen ja esimerkiksi matkustusrajoitukset ovat olleet yrityksissä voimassa pidempään kuin muussa yhteiskunnassa.

Suomessakin tehtailla tehdään erikoisjärjestelyjä tuotannon turvaamiseksi, mutta riskit toiminnan häiriintymiseen lisääntyvät epidemian pahetessa.

Henkilöstön sairastumista estävistä toimenpiteistä huolimatta on mahdollista, että tuotantoketjun jossain kohdissa ihmisiä sairastuu ja joutuu karanteeniin.

Epidemian pahentuessa työntekijöiden saaminen tuotantolaitoksiin ja kuljetustehtäviin voi hankaloitua, mikä voi pahimmillaan vaikuttaa merkittävästikin tuotantoon.

Metsäteollisuuden tuotantoa saattavat haitata myös mahdolliset viivästykset tai katkokset tuontivälituotteiden sekä tuotantokoneiden ja -laitteiden varaosien toimituksissa.

Pandemia saattaa pidempään kestäessään vaikuttaa myös puun korjuuseen, jos huoltotyöt hidastuvat ulkomailta tuotavien komponenttien saatavuuden heikentyessä.

Metsäkoneiden valmistaja Ponsse on jo ilmoittanut henkilöstönsä lomautuksista komponenttitoimittajien suljettua tehtaita Keski-Euroopassa.

Liikkumisen rajoittaminen maasta toiseen ei koske tavaraliikennettä

Siitä huolimatta maailmankaupan kuljetukset ovat häiriintyneet koronaepidemian vuoksi pahasti, mikä vaikuttaa myös konttien saatavuuteen ja hintaan.

Normaalissa tilanteessa Kiinasta tuodaan tavaraa Eurooppaan konteissa, ja paluukonteissa on mahdollista viedä tuotteita Kiinaan kohtuullisella hinnalla.

Maakuljetukset Euroopassa ovat hidastuneet rajoilla tehtävien selvitysten vuoksi, mutta toisaalta raiteilta on vapautunut kapasiteettia tavarakuljetuksiin henkilöliikenteen vähennyttyä Kaupan häiriintyminen voi luoda siten pullonkauloja ja kohottaa kustannuksia vaikuttaen näin myös Suomen vientiin.

Kemiallisella metsäteollisuudella hyvät asemat koronakriisistä selviämiseen

Koronapandemiasta riippumatta Suomen paperin vienti ja tuotanto laskevat edelleen selvästi tänä vuonna.

Taustalla ovat UPM:n Rauman päällystämätöntä aikakausilehtipaperia valmistavan paperikoneen sulkeminen viime vuoden lopussa ja Stora Enson tämän vuoden loppupuolella suljettavat kaksi hienopaperikonetta Oulussa. Lisäksi tammi-helmikuun metsäteollisuuden työtaistelu rajoitti vientiä ja tuotantoa.

Koronakriisi tulee heijastumaan selvästi myös paperin kysyntään

Sanomalehdet ja aikakausilehdet ostetaan useissa Euroopan maissa lehtikioskeilta, joilla ei nyt käydä liikkumisrajoituksien vuoksi.

Tilanne todennäköisesti nopeuttaa siirtymistä digitaalisten lehtien käyttöön. Kysynnän lasku näkyy jo sanomalehtipaperissa, jonka hinta on laskenut viime viikkoina

Euroopassa selvästi muita paperilajeja nopeampaan tahtiin. Koronakriisi on lisännyt pehmopapereiden kysyntää globaalisti.

Suomen pehmopaperituotannosta valtaosa käytetään kotimaassa, joten kysynnän kasvu ei heijastu Suomen vientilukuihin. Sen sijaan sellun kysyntään pehmopaperien kasvanut käyttö vaikuttaa.

Koronapandemian ja ihmisten liikkumisen rajoittamisen on arvioitu lisäävän pakkausmateriaalien kysyntää, koska verkkokauppa on lisääntynyt ja viruksen leviämisen uhkan vuoksi suositaan pakattuja tuotteita irtomyynnin sijasta.

Kriisin pitkittyessä kuluttajien tulojen menetykset vaikuttavat ostomääriin ja siten negatiivisesti kartonkituotteisiinkin. Kartonkituotteiden kilpailukykyyn pakkausmateriaalina vaikuttaa myös öljyn hinnan romahdus, mikä parantaa muovipakkausten hintakilpailukykyä.

Kaiken kaikkiaan koronapandemia siis tuo mukanaan kartongin vientiä tukevia ja toisaalta vähentäviä tekijöitä: Jos epidemiaa saadaan hillittyä tehokkaasti ja talous kasvaa jälleen loppuvuodesta, isoilta negatiivisilta vaikutuksilta voidaan välttyä.

Jos kriisi pitkittyy ja vaikuttaa vientimaissa pidemmällä aikajaksolla yksityiseen kulutukseen, myös kartonkimarkkinoiden tilanne voi vaikeutua.

Suomessa kraftliner-kartongin tuotanto lisääntyy vuoden lopulla, jos Stora Enso muuntaa suunnitelmiensa mukaisesti Oulussa yhden paperikoneen kartongin tuotantoon.

Sellun viennin merkittävimmässä kohdemaassa Kiinassa metsäteollisuuden toiminta alkaa olla akuutin kriisin jälkeen normalisoitumassa ja suurin osa yrityksistä on käynnistänyt toimintansa.

Koronaepidemia on lisännyt erityisesti pehmopaperien kysyntää

Pehmopapereihin luokitellaan mm. wc-paperi, käsipyyhkeet ja nenäliinat. Kiinassa kulutetaan tavallisesti pehmopapereita lähes kaksi kolmannesta vähemmän kuin Länsi-Euroopassa, ja ero Pohjois-Amerikkaan on vielä suurempi.

Käsihygienian merkityksen korostuminen ja ilmavirralla toimivien käsienkuivaimien ongelmat taudinaiheuttajien levittäjinä voivat lisätä paperisten käsipyyhkeiden käyttöä pysyvästi.

Kiinaan viedystä pitkäkuituisesta sellusta (NBSK) noin kolmasosa käytetään pehmopapereiden tuotantoon, joten käytön lisääntyminen voi vaikuttaa selvästi sellun kysyntään.

Sellun vienti Suomesta laskee hieman tai pysyy viime vuoden luvuissa, vaikka talous lähtisi toipumaan jälkimmäisellä vuosipuoliskolla. Jos maailmantalouden tilanne heikkenee tätä pidemmäksi aikaa, sellun kysyntä voi laskea tai tuotannolliset hankaluudet voivat rajoittaa vientiä myös Suomesta.

Sellun tuottajat ovat pyrkineet saamaan hintaan korotuksia alkuvuonna ja osin onnistuneetkin siinä, mutta koronaepidemian vuoksi hintojen nousu on jäänyt aiemmin ennakoitua maltillisemmaksi.

Toisaalta sellun tuotannon pysähtyminen Suomessa työtaistelun myötä sekä tuotantohankaluudet mm. Kanadassa ovat kiristäneet markkinatilannetta, mikä tukee hintojen nousua. Sellun hintakehitykseen vaikuttaa olennaisesti se, vaikuttaako koronaepidemia voimakkaammin sellun kysyntään vai tarjontaan.

Jos epidemia vähentäisi kysyntää tarjonnan säilyessä ennallaan, hintoihin tulisi laskupainetta nykyisestä matalasta hintatasosta huolimatta. Jos sellun tarjonta laskee tuotannollisten hankaluuksien vuoksi kysynnän säilyessä ennallaan, hinnat voivat nousta selvästikin nykyiseltä matalalta tasolta.

Rakentamisen pysähtyminen ja öljyn hintasota sahatavaraviennin jarruina

Koronaviruspandemian takia tehtyjen maakohtaisten rajoitustoimien myötä rakentaminen on liki pysähtynyt suomalaisen sahatavaran tärkeimmissä Euroopan vientimaissa (Iso-Britannia, Saksa, Ranska ja Viro). Samoin on vääjäämättä käymässä kotimaassa ja tärkeissä vientimaissa Pohjois-Afrikassa (Egypti, Algeria, Marokko) ja Lähi-idässä (Saudi-Arabia ja Israel).

Niin rakennushankkeiden suunnittelu, investointipäätösten tekeminen kuin rakennusaloitukset ovat jäissä.

Seuraavien kuukausien ja loppuvuoden rakennusaktiivisuus riippuu rajoitustoimien pituudesta ja siitä, joudutaanko rajoitustoimia ottamaan käyttöön vielä myöhemmin tänä vuonna.

Kun rajoitustoimia on mahdollista alkaa höllentämään, riippuu rakentamisen jatkuminen työmailla siitä, minkä verran henkilökuntaa on käytettävissä ja rakennuskomponentteja saatavilla. Useassa Euroopan maassa tärkeä osa rakennusalan henkilöstöstä on vierastyöläisiä.

Esimerkiksi Uudellamaalla kolmasosa rakennusalalla työskentelevistä on virolaisia, joiden liikkuvuus Viron ja Suomen välillä katkesi. Osa heistä jäi Suomeen, mutta osa palasi kotimaahansa.

Rakentamisen aikanaan uudelleen käynnistyessä työvoimapula voi vaivata alaa jonkin aikaa, sillä epidemia etenee eri tahtia eri maissa ja on epävarmaa missä vaiheessa kukin valtio uskaltaa avata omat rajansa.

Koronatilastojen mukaan Pohjois-Afrikan maissa pandemia on vasta aluillaan.

Se tulee vaikuttamaan taudin leviämiselle alttiissa väkirikkaissa kaupungeissa voimakkaasti rakennusalaan. Nähtäväksi jää, vaikuttaako lähestyvä kesän kuivuus korkeine lämpötiloineen koronan kulkuun.

Lähde: Metsäala – kevät 2020 – Pellervon taloustutkimus

Kategoria(t): Metsänhoito. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.