Joutsenten määrä jatkaa kasvuaan – luonnonsuojelulaki uudistuu

Suomessa on jo sadan tuhannen joutsenen kanta. Laulujoutsen aiheuttaa maataloudelle vahinkoa, ja korvauksiin on tulossa parannuksia. Metsästäminen poikkeusluvalla ei saa hyväksyntää.

Joutsenten määrä kasvaa Suomessa vauhdilla

Joutsenia on Suomen vesistöissä tänä kesänä kaksinkertainen määrä kuin kymmenen vuotta sitten. Kanta kasvaa kymmenen prosentin vuositahtia.

Räjähdysmäisesti on runsastunut nimenomaan laulujoutsenen määrä. Kannan koko syksyisin on jo peräti sadantuhannen linnun luokkaa.

Suomen kansallislintu on samalla levittäytynyt koko maahan niin, että se pesii eteläisellä rannikollakin.

”Poikuekoot ovat kasvaneet selvästi, kun joutsenet ovat levittäytyneet Etelä-Suomen rehevämmille vesille. On ollut kymmenen poikasen poikueita”, kertoo vanhempi tutkija Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskuksesta (Syke).

Vesistöjen rehevöityminen on Mikkola-Roosin mukaan osaltaan kasvattanut joutsenkantaa. Toisiin vesilintulajeihin rehevöityminen on vaikuttanut taannuttavasti.

Viimeisten neljän vuosikymmenen aikana vesilintulajeista ovat laulujoutsenen lisäksi runsastuneet ainoastaan sinisorsa ja kuikka.

Voimakkaasti taantuvia lajeja ovat esimerkiksi punasotka, nokikana, tukkasotka ja telkkä.

”Monen lajin tila on heikko ja kehityksen suunta erittäin huolestuttava. Rehevöityminen ja vieraslajeiksi luokiteltujen petojen, kuten minkin ja supikoiran, runsastuminen vaikuttavat taustalla”, sanoo Mikkola-Roos.

Laulujoutsen ei hätkähdä pedoista

Mikkola-Roos muistuttaa, että se on suuri lintu, jolla on aikuiseksi kasvettuaan vähän luontaisia vihollisia.

Kettu ja supikoira nappaavat helposti poikasen, mutta aikuinen joutsen suojelee perhettään aggressiivisesti. Ihmistäkään joutsen ei karta. Reviirit kulkevat nykyään asutuksen keskellä.

Laulujoutsen rauhoitettiin metsästykseltä vuonna 1934 sukupuuton pelossa. Elinvoimaiseksi lajiksi se luokiteltiin vuonna 1985.

Joutsen on hitaasti runsastuva, pitkäikäinen laji. Se elää lähes 30-vuotiaaksi.

”Lisääntyviä yksilöitä on juuri nyt paljon. Kannan arvioidaan yhä kasvavan, sillä vesistöihin niitä yhä mahtuu”, sanoo Mikkola-Roos.

”Kun reviirit alkavat täyttyä, lintujen kesken syntyy reviiritaisteluita. Ja kun ruokaa ei enää riitä kaikille, kannan koko vakiintuu”, hän kuvaa kehitystä.

Tällä hetkellä yksi suurimmista pesintätiheyksistä Suomessa on todettu Puurijärvellä Kokemäen ja Huittisten rajalla, jossa on laskettu 11 laulujoutsenparia 525 hehtaarin järvellä.

Laulujoutsen aiheuttaa monenlaista vahinkoa

Äänekkäänä lintuna siitä on tullut esimerkiksi mökkiläisten riesa ympäri maata.

Maataloudelle joutsen on viime vuosina tuottanut isoja tappioita. Keväisin joutsenet saattavat pilata esimerkiksi juuri kylvetyt nurmialueet.

”Vanhoillakin nurmilla isot joutsenparvet pilaavat rehun laadun. Viljellyt alueet eivät ole joutsenen luontaista elinympäristöä, mutta kyllä ne kelpaavat syötäväksi”, kuvaa MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola.

Joutsenista on aiheutunut yksittäiselle viljelijälle Pietolan mukaan jopa kymmenien tuhansien eurojen tappiot.

Tähän asti korvauksia ei ole kovin paljon maksettu

Maatalouden helpotukseksi asiaan on tulossa muutos, kun luonnonsuojelulaki uudistuu.

Erityisesti rauhoitettujen lintujen aiheuttamat vahingot ovat lisääntyneet 2010-luvulla. Joutsenen lisäksi tuhoja tekevät esimerkiksi valkoposkihanhi ja merimetso.

Uuden lain tavoitteena on kehittää vahinkojen ennaltaehkäisyä sekä selkeyttää korvauksen myöntämiseen, maksamiseen ja valvontaan liittyviä menettelyjä.

Hallituksen esitys uudeksi laiksi on menossa eduskunnan käsittelyyn ensi vuoden alussa.

Osa on vaatinut joutsenkannan vähentämistä metsästämällä. Pietola ymmärtää, että se olisi suomalaisille kova juttu.

”Laulujoutsen on kansallislintu ja sen kannanhoidollisen metsästyksen miettiminen on hankalaa. Nyt katsotaan, että saadaan korvaukset kuntoon”, Pietola toteaa.

Laulujoutseneen toimii Mikkola-Roosin mukaan myös häirintä ja pelottelu, joka ajaa linnun pesimään muualle. Siihenkin pitää saada poikkeuslupa.

Joutsenten massiivisen määrän on arveltu olevan syynä metsähanhikannan taantumiselle Suomessa. Kunnon selvitystä asiasta ei Mikkola-Roosin mukaan ole tehty.

Lähde: Joutsenten määrä jatkaa kasvuaan, toiset vaativat jo kansallislinnun metsästämistä – Kotimaa | HS.fi

Kategoria(t): Riistanhoito. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s