Peurojen ruokinta Espoon keskuspuistossa ärsyttää monia

Peurat ja kauriit ovat tuttu näky monilla espoolaisilla asuinalueilla. Espoon-Kauniaisten riistanhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Fredrik Eklundh luonnehtii, että kyseessä on sorkkaeläinten urbanisoituminen.

Pihoihin sorkkaeläimiä houkuttelevat muun muassa lintulautaruokinta, puutarhan istutukset, marjapensaat ja omenapuut.

Jotta sorkkaeläinkantaa voidaan säädellä, eläimet on saatava houkuteltua paikkaan, jossa niitä voi metsästää turvallisesti, selittää Eklundh ruokintapaikkoja.

Vaikutukset liikenneturvallisuuteen

Jos ruokintaa ei järjestettäisi, kannan säätely erityisesti Kehä III:n sisällä menisi mahdottomaksi. Sillä taas olisi surulliset vaikutukset esimerkiksi liikenneturvallisuuteen, hän jatkaa.

Espoossa ja Kauniaisissa toimii 13 seuraa tai seuruetta, jotka metsästävät luvanvaraisia sorkkaeläimiä, joihin valkohäntäpeura sekä hirvi kuuluvat. Sen sijaan metsäkauriin metsästys ei ole luvanvaraista.

Yksi seuroista on Lounais-Espoon Metsästysyhdistys, jolla on kuusi ruokintapaikkaa sekä lisäksi houkuttelupaikkoja Espoon alueella.

Olemme vähentäneet ruokintaa, sillä talvet ovat olleet aika leutoja ja eläimet ovat löytäneet ruokaa muutenkin.

Myös viljan saatavuus ja hinta ovat olleet ohjaavia tekijöitä siihen, että ruokinta on vähentynyt, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Jari Uusitalo.

Hän arvioi, että ruokinta on vähentynyt noin kolmanneksella viime vuosista.

Uusitalokin muistuttaa ruokinnan hyödyistä.

Tältä keväältä yhdistys on jo lopettanut ruokinnan.

Ei ole mitään mieltä jatkaa enää, kun eläimet saavat luonnosta kaiken mitä tarvitsevat. Sen mitä ruokintapaikoilla on jäljellä, ne saavat käydä syömässä. Pari heinäpaalia saavat jäädä odottamaan paikalleen, Uusitalo toteaa.

Kulunut talvi on ollut poikkeuksellisen leuto, mutta ankarampina talvina ruokintaa on jatkettu pidempään.

Jos ruokintaa järjestetään, on eettisesti väärin lopettaa, kun metsästyskausi on ohi. Ruokintaa pitää jatkaa, kunnes luonto tarjoaa eläimille riittävän määrän ruokaa, muistuttaa Fredrik Eklundh.

Nyt on ollut poikkeuksellinen talvi

Ei ole ollut tarvetta ruokkia muuten kuin että pystytään suorittamaan sorkkaeläinten verotusta, hän jatkaa.

Lumeton talvi on aiheuttanut haasteita myös metsästykselle. Pimeys on aiheuttanut haasteita, kun sorkkaeläimet liikkuvat hämärässä, Eklundh toteaa.

Siihen nähden on onnistuttu hyvin. Espoossa ja Kauniaisissa kaadettiin päättyneellä metsästyskaudella ennätysmäärä peuroja, hän kertoo.

Sorkkaeläinten metsästys

Pienten hirvieläinten, eli valkohäntä- ja kuusipeuran sekä metsäkauriin metsästysaika päättyi helmikuun puolivälissä.

Espoossa ja Kauniaisissa kaadettiin 197 valkohäntäpeuraa ja 198 metsäkaurista.

Valkohäntäpeuran ja kuusipeuran metsästykseen tarvitsee pyyntiluvan. Metsäkauriin metsästykseen ei vaadita pyyntilupaa, mutta saaliista on ilmoitettava Suomen riistakeskukselle.

Hirviä kaadettiin 19. Hirvenmetsästys päättyi tammikuun puolivälissä.

Sorkkaeläinten verotusluvut määritellään Luonnonvarakeskuksen ja Suomen riistakeskuksen ohjeiden mukaan.

Lähde: Peurojen ruokinta Espoon keskuspuistossa ärsyttää monia, sille on kuitenkin syynsä – ”Ilman sitä kannan säätely menisi mahdottomaksi” | Länsiväylä

Kategoria(t): Riistanhoito Avainsana(t): , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s