Ilmastonmuutos pidentää puutiaisten aktiivisuuskautta

Ilmastonmuutoksen vaikutusta ihmisten terveyteen pohdittiin Turun yliopiston järjestämässä tilaisuudessa. Suomalaisille tutuin huolenaihe ovat yhä pohjoisemmaksi levittäytyvät puutiaiset ja taiga-punkit.

Niiden mukana Lymen borrelioosi sekä TBE-viruksen aiheuttama puutiaisaivokuume uhkaavat levitä uusille alueille.

Tänä vuonna leuto syksy on pitänyt punkit totuttua pidempään liikekannalla.

Punkkitutkija Jani Sormunen Turun yliopistosta kertoo erään metsästäjän poistaneen punkin niskastaan niinkin myöhään kuin 18. marraskuuta.

Puutiaisten aktiivisuuskausi on pidentynyt, ja sen myötä niillä on enemmän aikaa ja mahdollisuuksia löytää isäntäeläimiä.

Lisäksi monet isäntäeläimet, kuten metsäkauriit ja rusakot hyötyvät lumipeitteen huvetessa, jolloin niitä on enemmän tarjolla puutiaisille ruoan lähteeksi, kertoo Sormunen.

Liika porotus on punkeille pahasta, mutta keskilämmön nousu muutamalla asteella näyttää kiihdyttävän puutiaisten yksilökehitystä huomattavasti.

Kolmivuotisen elinkierron on havaittu liki puolittuvan lämmön lisääntyessä, ja toisaalta veriaterian jo varhaisessa vaiheessa tukevoittama puutiainen selviää todennäköisemmin lisääntymisikään. Sormusen mukaan tämä voi osaltaan selittää puutiaisten määrän nopeaa kasvua.

Lämpimät kesät voivat lisätä tartuntariskejä

Leudontuvien talvien tiedetään antavan otolliset olosuhteet myös muille taudinkantajille.

Puumala-viruksen levittämän myyräkuumeen yhteys sääoloihin on bakteeriopin professori Jaana Vuopion mukaan todettu länsinaapurissamme.

Ruotsissa oli noin kymmenen vuotta sitten iso myyräkuume-epidemia. Sitä edelsi leuto, lumeton talvi, joka edesauttoi myyrien määrän lisääntymistä ja tartuntojen lisääntymistä.

Yksi ilmastonmuutoksen tuoma huoli on sateiden ja tulvien lisääntyminen.

Vesivälitteisten tartuntatautiepidemioiden riski kasvaa viemärivesien sekoittuessa puhtaaseen veteen.

Maailmalla on havaittu El Niño-ilmiön tuomien sateiden ja lämmön yhteys vibrio cholerae -bakteerin aiheuttaman koleran esiintyvyyteen.

Vibrio-bakteereita esiintyy myös Suomen murtovesissä, etenkin helteiden hauduttamissa rannikkovesissä. Professori Jaana Vuopion mukaan ne ovat konkreettinen esimerkki siitä, että lämpimät kesät voivat aiheuttaa tartuntariskejä.

Pohjanlahdessa on vibrio-bakteereita, jotka eivät aiheuta koleraa, mutta ihmisillä ne voivat aiheuttaa esimerkiksi haavainfektioita tai lievää ripulia.

Suomalais-ruotsalaisena yhteistyönä todettiin poikkeavan paljon laboratoriolöydöksiä vuonna 2014, jolloin oli lämmin kesä. Myös viime kesältä on raportoitu samanlaista vibrio-infektioiden lisääntymistä, kertoo professori Jaana Vuopio.

Turistiripulia ei tulisi taltuttaa antibiootilla

Ilmastonmuutos vaikuttaa muun muassa hyönteisten ja jyrsijöiden leviämiseen, ja sitä kautta tauditkin pyrkivät uusille alueille.

Mikrobit eivät kunnioita rajoja. Meillä on tietoa, että Euroopassa virusten levittämiä tauteja, kuten chikungunya ja dengue-kuume on löytynyt alueilta, joilla niitä ei aiemmin ole ollut, sanoo professori Jaana Vuopio.

Virustauti chikungunya yritti eteläiseen Eurooppaan jo kymmenisen vuotta sitten, ja Euroopan tautikeskuksen arvion mukaan se valtaa Välimeren ympäristöä ilmastonmuutoksen myötä vuoteen 2040 mennessä.

Aiemmin syksyllä raportoitiin kahdesta dengue-kuumetapauksesta Espanjassa. Malariaa sen sijaan on pystytty lupaavasti torjumaan muun muassa hyttysverkoilla ja muilla ihmisen toimilla.

Luonnollisesti taudit kulkeutuvat myös alati enemmän liikkuvien ihmisten matkassa. Eri syistä johtuvat muuttoliikkeet ja matkailun nopea kasvu voivat levittää taudinaiheuttajia uusille alueille.

Lisääntyvä antibioottien käyttö huolettaa Suomessakin, mutta vielä suurempi ongelma se muualla maailmassa.

Mikrobien puolustuskyky on kehittynyt myös eläinten saamien lääkkeiden sekä ympäristöpäästöjen johdosta.

Mikrobilääkeresistenssi on iso ongelma

Jos saa tropiikissa matkatessaan turistiripulin, olisi tärkeää välttää antibioottien syömistä ja koettaa hoitaa itsensä nesteyttämällä kuntoon.

Eksoottisten tautien leviämisestä Suomeen ei kuitenkaan kannata professori Jaana Vuopion mukaan liikaa huolestua.

En haluaisi mitään erityistä uhkaa nostaa. Meillä on hyvä tartuntatautien seurantajärjestelmä, jossa on hyvät anturit tunnistaa, jos meille jotain tulisi. Olemme vielä aika kaukana kaikkein ongelmallisimmilta alueilta.

Lähde: Ilmastonmuutos pidentää puutiaisten aktiivisuuskautta ja lisää myyräkuumeen riskiä – vaikutusta ihmisen terveyteen on tutkittava vielä lisää | Yle Uutiset | yle.fi

Kategoria(t): Ympäristö Avainsana(t): , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.