Haahka

Haahka (Somateria mollissima) on rannikkoseutujemme tunnetuimpia merilintuja. Voimakasrakenteinen, pyylevännäköinen haahka kiilamaisine nokkineen on sopeutunut karuihin meriolosuhteisiin. Se hyödyntää monipuolisesti meren tarjoamaa ravintoa, kuten simpukoita, sammakkoeläimiä ja pikkukaloja.

Ääni [audio http://www.server2345.dk/files/Fil575_edderfugl.mp3 ]

Pyyntiajat:  koiras 1.6.—15.6

Ravinto: Sinisimpukat, kotilot ja äyriäiset

Lisääntyminen

Paino: koiras 2 200–2 500 g, naaras 1 200–1 700 g

Levinneisyys: Koko rannikkoseutu

Lisääntyminen: Munii 4–6 harmaanvihreää munaa huhtikuussa. Pesä lähellä rantaa kasvillisuuden suojassa tai avoimesti.

Haahkat saapuvat rannikoillemme ensimmäisten sulien aikaan huhtikuussa, jolloin ne kerääntyvät valtaviksi parviksi.

Haahkanaaras on sopeutunut pohjoisiin merioloihin.

Se munii vain muutaman suuren, kylmää kestävän munan. Naaras poistuu pesältään vain munintojen välissä ja peittelee munat lämpimillä untuvillaan.

Hautoessaan naaras ei syö ja käy vain öisin juomassa. Kuukauden paaston aikana se saa energiaa keräämistään rasvavarannoista.Pesintä on ainoita maalla vietettyjä aikoja. Sosiaalisena lintuna haahka pesii ryhmissä.

Noin puolelle haahkanaaraille on muodostunut erikoinen ”lastentarhakäyttäytyminen”, jossa useampi naaras hoitaa yhdessä poikueitaan.

Haahka on pohjoisen pallonpuoliskon yleisimpiä merilintuja ja elää yleisenä kaikkialla maamme rannikoilla. Viime vuosikymmeninä kanta on kääntynyt huomattavaan laskuun. Tämä johtuu poikasten joukkokuolemista, joita tietyt virusepidemiat aiheuttavat. Toisinaan lähes kaikki poikaset menehtyvät.

Metsästys

Haahka on aina ollut monipuolinen luonnonvara.

Suuresta linnusta saa paljon lihaa. Koiraan paino voi kohota 2,5 kiloon, ja naaraskin painaa lähes kaksi kiloa. Arvokkaita untuvia on myös kerätty pesistä runsaasti.

Myös munia on aiemmin poimittu, vaikka se on voinut olla linnuille melko tuhoisaa. Haahkanaaras ei muni tilalle uusia.

Haahkan metsästys poikkeaa muitten vesilintujen pyynnistä. Haahkakoiraita eli kalkkaita on aikaisemmin saanut pyytää jo kesäkuun alusta, kun naaraiden pyyntiä harjoitetaan vain syksyllä.

Kalkkaan kesämetsästys 1.6.2019 — 15.6.2019 Paikkatietoikkunan kartasta.

Uroshaahkan metsästys 2019-2021 on 1.6.—15.6. välisenä aikana kielletty muualla kuin maa- ja metsätalousministeriön asetuksen   liitteenä olevaan karttaan erikseen merkityllä alueella.

Lue lisää asetuksen taustoista maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muistiosta. Tällä alueella metsästys on sallittu lukuun ottamatta sellaisia saaria ja luotoja, joilla esiintyy naarashaahka poikasineen tai on etelänkiisla-, riskilä- tai ruokkiyhdyskunta.

Kalkasjahti perustuu koiraiden jo kesällä tapahtuvaan muuttoon ja epätasaiseen sukupuolijakaumaan. Koiraita voi olla viidennes naaraita enemmän. Se ei häiritse pesintää, sillä koiraat elelevät siinä vaiheessa jo erillään naaraista.

Kaukaisilla ulkoluodoilla tapahtuva haahkan metsästys poikkeaa muutoinkin sisävesien sorsastuksesta.

Pyynti vaatii hyvän veneen ja taitoa liikkua merellä. Veneily avoimilla merialueilla ei ole riskitöntä, sillä sää muuttuu ulkomerellä nopeasti.

Luodoilla tapahtuvan kyttäysmetsästyksen apuna käytetään usein piilokojua ja houkutuskuvia.

Metsästyslain 9 §:n mukaan oikeudesta metsästää luonnonsuojelulain mukaisilla suojelualueilla on lisäksi voimassa, mitä siitä erikseen säädetään tai määrätään.

Haahka | metsastajaliitto.fi.

Kategoria(t): Riistanhoito Avainsana(t): , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.