Haittaavatko merimetsot muuta luontoa? – Sinisimpukoiden saatavuus vaikuttaa haahkojen menestymiseen

Haahkat vähenevät ja samaan aikaan merimetsot sekä lisääntyneet meri- ja harmaalokit häiritsevät luontoa. Koska biologit ymmärtävät, että merimetsoja on liikaa?

Kysyjä tuntuu ajattelevan, että haahkojen pesinnän epäonnistumiseen vaikuttaa merimetson ja isojen lokkien lisääntyminen. Yksinkertaista syy–seuraussuhdetta ei ole, sillä näiden lintulajien elämäntavat ovat kovin erilaiset.

Haahka on merilintu, joka syö lähinnä sinisimpukoita.

Niiden saatavuus ratkaisee haahkakannan suuruuden ja tiheyden. Kun meren suolapitoisuus vähenee kohti Pohjanlahden ja Suomenlahden pohjukoita, sinisimpukoiden koko ja simpukkakannan tiheys pienenevät ja haahkakannat vastaavasti harvenevat.

”Viime aikoina haahkat ovat vähentyneet kaikkialla Itämerellä suunnilleen samaan tahtiin kuin Itämeren suolapulssit heikkenivät ja loppuivat”, kertoo kymmeniä vuosia Porvoon Söderskärillä haahkoja tutkinut Martti Hario Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta.

”Haahkakantojen pieneneminen saattaa olla yhteydessä rehevöitymiseen ja sitä tietä simpukkavarantojen pienenemiseen. Poikasten massakuolemat ovat tärkein haahkan kantaa säätelevä tekijä.

Viime kesän laajan poikaskadon syy Hankoniemen ja Loviisan välillä oli todennäköisesti poikasten virustartunta.

Saaristomerellä poikaset menestyivät paremmin, mutta haahkakannat ovat taantumassa kaikilla eteläisillä alueilla; Pohjanlahdella on suurempaa vaihtelua. Suomenlahdella taantuminen alkoi jo 1980-luvun puolivälissä”, Hario kertoo.

Minkä verran poikaskuolleisuutta aiheuttavat virukset hyötyvät ravinteista ja vesien pilaantumisesta, on tutkijoille vielä arvoitus.

Haittaavatko merimetsot muuta luontoa? | Suomen Luonto.

Kategoria(t): Riistanhoito Avainsana(t): , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.