Hirvitiheystavoitteet jäävät liian usein saavuttamatta – Haasteet kohdistuvat kannan rakenteeseen

”Järjestelmän uskottavuus on koetuksella, sillä meillä on yli 20 hirvitalousaluetta, jotka eivät ole saavuttaneet hirvikantatavoitetta kertaakaan viimeisten viiden vuoden aikana”, ruotii MTK:n riista-asioiden edunvalvontaa hoitava kenttäjohtaja Timo Leskinen.

Suomi on jaettu 59 hirvitalousalueeseen. Näistä alueista 38:lla hirvitiheys oli metsästyskauden jälkeen alueellisen riistaneuvoston asettamassa tavoitteessa.

Tavoite pitäisi myös saavuttaa

Leskinen pitää tilannetta harmillisena myös mallikkaasti toimivien alueiden kannalta.

”Suurimmassa osassa hirvitalousalueita maanomistajien ja metsästäjien välinen vuoropuhelu toimii ja hirvikannan hallinnassa otetaan vakavasti metsästysoikeuden omistajien tavoitteet.”

Hirvitalousalueiden toiminnan kehittäminen -hankkeen projektipäällikkö ja riistapäällikkö Jani Körhämö sanoo, että tilanteeseen ei voida olla täysin tyytyväisiä.

”Kun tavoite on asetettu, se pitäisi myös saavuttaa. Tilanne on harmillisin alueilla, missä hirvitiheys on pysynyt tavoitteen yläpuolella useamman vuoden.”

Työkalut hirvikantojen seurantaan ja hallintaan ovat paremmat kuin koskaan, Leskinen kiittelee. Metsästyksen etenemistä ja hirvitihentymien sijaintia on mahdollista seurata tarkasti.

”Tästä huolimatta monien alueiden suunnitelmat eivät päädy maaliin, ja tavoitteet jäävät saavuttamatta. Verotussuunnittelua osataan tehdä, mutta metsästystä ei jatketa tarpeeksi pitkään.”

Myös Körhämö toteaa, että verotussuunnittelu osataan eikä siinä ole ongelmia. Riistanhoitoyhdistys tekee suunnitelman käyttäen parasta mahdollista käytettävissä olevaa tietoa.

Haasteet kohdistuvat kannan rakenteeseen

”Neuvontaan on myös panostettu ja metsästäjien tietotasoa on kohotettu. On hyvä muistaa, että riistahallinnolla ei ole määräysvaltaa, suunnitelmien toteutus on vapaaehtoisorganisaation käsissä.

Pyrimme tarjoamaan ajantasaista tietoa paikallisella tasolla tehtävien ratkaisujen tueksi.”

Körhämön mukaan verotussuunnitteluun ja alueellisen riistaneuvoston asettamiin tavoitteisiin liittyvät haasteet kohdistuvat enemmän kannan rakenteeseen, kuten esimerkiksi sukupuolirakenteen tavoitteisiin, kuin määrällisiin tavoitteisiin.

”Määrällisesti verotussuunnitelmat johtavat varsin hyvin asetettuun tavoitetiheyteen.

Kannan rakenteen osalta verotussuunnitelmat laaditaan joskus loivempina, eli ei pyritä kerralla korjaamaan sukupuolirakennetta, jos tavoitetilasta ollaan hyvin kaukana.”

Koronaepidemialla on vaikutuksensa myös verotussuunnitteluun. Parhaillaan pitäisi käydä tiiviissä tahdissa riistanhoitoyhdistysten suunnittelupalavereita. Niitä käydään Körhämön mukaan etänä.

”Suunnitelmat saadaan kyllä tehtyä”, hän vakuuttaa.

2020 on kolmivuotisen tavoitejakson viimeinen suunnitteluvuosi. Leskinen kehottaa huomioimaan kaatolupamäärien mitoituksessa hirvikannan leikkaustarpeet. ”Kaatolupia kannattaa hakea lupapankkeihin niin reilusti, että ne varmasti riittävät.”

”Verotussuunnittelussa tulee myös huomioida Luonnonvarakeskuksen tuottamiin kanta-arvioihin liittyvä systemaattinen kannan aliarvio, joka useilla hirvitalousalueilla on vuodesta toiseen 10–15 prosenttia.”

Leskinen toivoo, että tulevaisuudessa tarkentunutta paikkatietoa hyödynnettäisiin nykyistä rohkeammin uusien verotuslohkojen muodostamisessa riistanhoitoyhdistystasolla.

Tämä on välttämätöntä alueellisten tihentymien tasaamisessa.

Lähde: Hirvitiheystavoitteet jäävät liian usein saavuttamatta, vaikka työkalut hirvikantojen seurantaan ja hallintaan ovat paremmat kuin koskaan – Erä – Maaseudun Tulevaisuus

Kategoria(t): Riistanhoito Avainsana(t): , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.