Katkontakiista: Turun hovioikeuden päätös | Metsälehti

” Turun hovioikeus kääntyi metsänomistajan kannalle.” Metsänomistaja pystyi esittämään näytön siitä, että tukisaannon vähyys johtui väärästä katkonnasta. Tämä on iso ja hyödyllinen ennakkotapaus kaikille metsänomistajille, ja siitä miten kannattaa järjestää hakkuunaikainen valvonta.

Hovioikeuden voimaan jäänyt ratkaisu siirtää puukaupan kiistojen näyttövelvoitetta ostajapuolelle.

UPM:n ja pirkanmaalaisen metsänomistajan Toivo Hyvärisen kiista tukin talteenotosta sai hiljattain lopullisen sinetin.

Korkein oikeus ei myöntänyt UPM:lle valituslupaa, ja hovioikeuden metsänomistajalle myönteinen päätös jäi voimaan. Metsäyhtiön maksettavaksi tulivat Hyvärisen noin 50 000 euron oikeudenkäyntikulut ja vahingonkorvaus.

Virheellinen puiden katkonta aiheutti Hyväriselle vähintään 8 000 euron menetykset.

Kiistelty puukauppa tehtiin vuonna 2014

Toivo Hyvärisen mukaan puukauppa meni pieleen, koska UPM ei hakannut sopimuksen mukaan.

Hyvärisen puukauppa käynnistyi, kun paikallinen metsänhoitoyhdistys teki leimikon. Puukaupan Hyvärinen solmi kilpailutuksen jälkeen luotettavana kumppanina pitämänsä UPM:n kanssa.

Puut korjattiin 1,5 vuotta myöhemmin kevättalvella 2016. Alhainen tukkisaanto käynnisti metsänomistajan hälytyskellot, joten Hyvärinen vaati mittalistoja nähdäkseen.

”Näyttöä ei ollut koko prosessin aikana, sen sijaan perättömiä väitteitä heikosta laadusta”, Hyvärinen kertoo.

Hänen kantaasa tuki se, että leimikkoon oli aiemmin tehty ensiharvennus ja kasvatushakkuu.

UPM:n operaatiojohtaja Tero Niemisen mukaan riitaan johtanut kauppa oli tavanomainen eikä hakkuussa mikään mennyt varsinaisesti pieleen.

”Tukkikertymä jäi pieneksi lähinnä siksi, että sekapuustoisessa leimikossa oli kaksijaksoisuutta ja reunametsää, mikä lisäsi lenkoutta ja muuta laatuvaihtelua.”

Nieminen tulkitsee oikeuden päätöksen yksittäisen riita-asian ratkaisuna ilman ennakkopäätöksen luonnetta. Ostajan näkemys on edelleen erilainen kuin hovioikeuden päätös.

”Emme kyenneet osoittamaan leimikon keskimääräistä heikompaa laatua. Tässä leimikossa laatuvaatimukset täyttävää tukkia ei voitu tehdä enempää.”

Niemisen mukaan näyttömahdollisuuksiin vaikutti aikaviive eikä kaikkia hakkuukoneen mittatietoja ollut enää saatavissa. Hän muistuttaa, että näyttö kuitenkin riitti käräjäoikeudelle eikä hovioikeudenkaan päätös ollut yksimielinen.

Ratkaisu ohjaa käytäntöä

Metsäoikeuteen erikoistunut varatuomari Matti Kiviniemi sanoo, että hovioikeuden päätöksellä on ohjaavaa merkitystä varsinkin, koska korkeimman oikeuden ennakkopäätöksiä ei ole.

”Tämä päätös ohjaa käytäntöä, näyttövelvoite siirtyi ostajapuolelle päin. Jatkossa yhtiöiden pitää varautua todistamaan, miksi tukkisaanto on jäänyt alhaiseksi.”

Jos katkonnasta ei ole sovittu yksiselitteisesti, niin oikeuskäytännössä on vakiintunut periaate, että epäselvää sopimusta tulkitaan laatijansa vahingoksi.

Yleensä puukauppasopimukset ovat ostajapuolen laatimia.

Myyjäpuolta suojaa myös vakiintunut kauppatapa, jonka mukaan tukkiosuus on käytettävä mahdollisimman tarkasti.

Ostajalla ei kuitenkaan ole velvoitetta käyttää muita kuin sovittuja tukkipituuksia.

Lähde: Katkontakiista: Turun hovioikeuden päätös | Metsälehti

Kategoria(t): Metsänhoito Avainsana(t): , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s