Pirkanmaalla pienpetopyynnin joukkuekilpailu osoitti kilpailun tehon vieraslajien torjunnassa – saaliiksi yli 400 supikoiraa

Pirkanmaalla Sastamalan Häijäässä järjestettiin viikonloppuna pienpetopyynnin joukkuekilpailu.

Tärkeintä olisi oppia löytämään omalta metsästysalueelta ne potentiaalisimmat paikat. Pyyntipaikkojen ei tarvitse sijaita syvällä metsän siimeksessä, vaan hyviä kohteita kannattaa etsiä omien luontaisten kulkureittien varrelta ihan ihmisten ilmoiltakin. Silloin ajankäyttö ei ole niin iso.

71a3483b-cb08-5cea-a472-bf5fbd0459b3-800x_

Vieraspedot, supikoira ja minkki, muodostavat tutkitusti merkittävän uhan pesiville linnuille. Suomen luontoon kuulumaton vieraslaji on haitallinen mm. maassa pesiville linnuille, sammakoille ja alkuperäisluonnon monimuotoisuudelle.

Supikoira ja minkki ovat luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n alueella.

”Kun harrastuksen edellytykset viedään, on uhkana myös, että pienpetojen pyynti alueelta loppuu”

Kestävä metsästys ei vaaranna alueen lintukantaa, mutta pienpetopyynnin loppuminen voi helposti tehdä sen.

Kilpailun lähtökohta on puhtaasti riistan- ja luonnonhoidollinen

Tarkoituksena on pyytää pääasiassa vieraspetoja niin tehokkaasti ja paljon kuin mahdollista. Keväinen supikoirien metsästys on kaikkein tehokkain tapa leikata supikoirakantaa.

Yksityisten mailta metsästykseen oli varattu 150 000 hehtaaria yhdeksän kunnan alueelta. Joukkueille arvottiin omat metsästysalueet jo viime vuoden syksyllä.

Jokaiselle joukkueelle varattu kilpailualue on joka vuosi ollut kooltaan 5 000–10 000 hehtaaria.

Viikonlopun supijahdissa pyydettävät eläimet päätyvät hyötykäyttöön. ”Tällä kertaa ne menevät Kemiön perinnenahkurikouluun”

Kilpailussa enintään viidestätoista henkilöstä muodostuvat joukkueet kilpailevat keskenään siitä, mikä joukkueista kerää kilpailuaikana saaliillaan eniten pisteitä.

Nyt jahti saatiin keskitettyä haitallisiin pienpetoihin ja kilpailun säännöt estivät esimerkiksi mäyrien pyynnin alueilta, joissa se oli erikseen kielletty.

Vähälukuinen hilleri on suojeltu kaikelta metsästykseltä.

Saaliseläimistä korkeimmat pisteet kisassa sai minkistä ja supikoirasta, joista minkistä 30 pistettä ja supikoirasta 20 pistettä. Näädästä ja ketusta sai kymmenen pistettä, mäyrästä, variksesta, harmaalokista ja harakasta kolme pistettä sekä naakasta yhden pisteen.

Mäyrän pyynti maapesästä on erittäin paljon hankalampaa kuin supikoiran pyynti.

On niin leuto talvi, että ne olivat suurimman osan ajasta pinnalla. Aina kun tiimit näkivät mäyränjäljet, ei kukaan niitä jälkinyt.

Ei voi liiaksi kiittää metsästäjien tekemää työtä supikoirien vähentämisessä. Toivottavasti työ jatkuu samalla tarmolla.

Petomäärät ja -kannat tolkuttoman kovia

On erittäin monia uhanalaisia ei-riistalajeja, tämä nimenomaan hyödyttää niitä.

Jo saalismäärät näyttävät, että petokannat ovat paikallisesti tolkuttoman kovia.

Häijään kisassa 17 joukkuetta sai nalkkiin yhteensä 547 petonisäkästä, joista 422 oli supia. Hankalasti saalistettavia minkkejä napattiin neljä, kotoperäisistä lajeista mäyriä pyydettiin 93 ja kettuja 28.

Joka alueella on todella vahva mäyräkanta. Joillain alueella se oli käsittämättömän vahva, 17 alueen mäyristä suurin osa tuli viideltä alueelta.

Kannat ovat erittäin vahvat, tehopyynti tehtiin nyt selvästi ennen lisääntymistä, sillä metsästyskausi on käynnissä maaliskuun loppuun asti, jolloin alkaa pesimärauha.

Kilpailun pisteytys varmisti, ettei kukaan lähtenyt mäyriä joukkoteurastamaan.

Kilpailun saalis on Suomen vuotuisesta määrästä alle 2 promillea.

Vuosittain pyydystetään noin 200 000 supikoiraa. Kilpailun nimenomainen tarkoitus on  tehopyytää ne vähäisimmätkin, ne joita ei vielä ole pyydetty. Innostaa mukaan, että se pyynti jatkuu.

Häijään pienpetopyynnin joukkuekilpailu on järjestetty talkootyönä, parin miehen voimin. Nyt kilpailun kasvaessa alkaa olla liian raskas pienellä porukalla tehtäväksi.

Toiveena on, että joku muu innostuisi nyt viemään asiaa eteenpäin.

Kilpailun ansiosta metsäkanalintukannat ovat elpyneet

Aiemmin näkyi yksittäisiä vanhoja lintuja, nyt poikueita.

Vuosia jatkuneella tehopyynnillä supikoirakanta on saatu hyvinkin alhaiselle tasolle. Paikoin täällä Pirkanmaalla supikoiria on vähemmän kuin ilveksiä. Kilpailu on vahvistanut myös metsokantaa, mikä on poikkeuksellista Pirkanmaalla,

Eri tutkimuksilla on osoitettu, erityisesti supikoira on yksi pahimmista pedoista kanalinnuille sekä esimerkiksi Helsingin kosteikoissa elävälle linnustolle.

Tällä vuosia jatkuneella tehopyynnillä supikoirakanta on saatu hyvinkin alhaiselle tasolle

Pesimämenestys ja poikasten kuolleisuus vaikuttavat merkittävästi sorsapopulaation kasvuun. Pesäpaikan valinnassa sorsat pyrkivät välttelemään petoja.

Tutkimuksessa havaittiin, että metsäpesät säilyivät rantapesiä todennäköisemmin.

Tutkimukset puoltavat tehopyyntiä

Peräti puolet sorsalajeista luokiteltiin uhanalaisiksi vuoden 2015 uhanalaisuusarvioinnissa. Lajien joukossa on sekä metsästettäviä että rauhoitettuja lajeja.

Syyt taantumiselle ovat moninaiset ja osin tuntemattomat. Elinympäristöjen kunto sekä rakenne, ravinnonsaanti ja petokannat vaikuttavat sorsien poikuetuottoon.

Helsingin yliopiston pesäkokeessa tutkimusalueiksi valittiin karu ja metsäinen Hämeenlinnan Evo sekä rehevien järvien maatalousvaltainen Kuopion Maaninka.

Kamerat kuvasivat seitsemän päivän ajan keinopesiä, jonne oli laitettu kasvatettujen sinisorsien munia sekä höyheniä. Pesä jäljitteli muninnan alkuvaiheen pesää.

Yhteensä 220 pesästä 99 tuhottiin. Pesärosvoista varislinnut ja supikoirat erottuivat merkittävinä tuholaisina.

Kynnystä pienpetopyynnin aloittamiselle ei kannata pitää liian korkealla.

Pienpedot ovat ravintoketjun huipulla tarvitaan eläinkantojen järkiperäistä hoitoa, pitämään vieraat lajit kurissa.

Keväinen supikoirien metsästys on todettu kaikkein tehokkaimmaksi tavaksi leikata haitallisten vieraspetojen, eli supikoirien määrää.

Pienpetokilpailuja tarvitaan lisää – Tehokasta luonnonhoitotyötä pienpetopyynnin joukkuekilpailulla

Häijään pienpetokilpailun saama suosio osoittaa, että pienpetokilpailuja tarvitaan lisä ympäri suomea.

Häijään, ensimmäisestä tapahtumasta alkaen järjestäjät ovat saaneet kiitosta. Palaute ovat kannustanut jatkamaan kilpailujen järjestämistä. Ilman kilpailupaikkaa jäi noin 30 joukkuetta.

Jos jostain löytyisi taho, joka haluaisi järjestää kilpailun ja viedä viestikapulaa eteenpäin.

Kaikkea saa kopioida tai monistaa tapahtuman idean, niin mielelläni antaisin ja neuvoisin kaikessa tarvittavassa, Paunila sanoo.

Kaikkien joukkueiden jäsenet ovat todella aktiivisia ja osaavia metsästäjiä.

Monet tutkimus ovat paljastaneet supikoirien runsaslukuisuuden ja tuhovoiman. Yksittäisten metsästäjien työllä saadaan leikattua pienpetokannan huippua, vasta tehopyynnillä on kunnollista vaikutusta kantaan.

Kilpailu kehittää metsästäjien kiinnostusta ja taitoja pienpetojen poistamiseksi luonnosta.

Kaikki kilpailuissa saaliiksi saadut eläimet päätyvät hyötykäyttöön. Nyt ne ovat hyötykäytössä perinnenahkurikoulussa.

Pienpetopyynnin joukkuekilpailu 2020 säännöt:

Kilpailumaksu: 450€/joukkue

Kilpailuaika (40h)

  • perjantai 07.02 klo 21:00 – sunnuntai 09.02 klo 13:00

Joukkueen koko on max 15 henkilöä – paikalliset oppaat eivät sisälly tähän määrään.

  • Koirien määrää ei ole rajoitettu.
  • Jokaisesta joukkueesta on nimettävä joukkueenjohtaja – ”kippari”.
  • Kippari vastaa, että joukkue toimii lain ja kilpailun sääntöjen mukaisesti.
  • Jokaisella joukkueessa mukana olevalla on oltava voimassa oleva metsästyskortti.
  • Ennen kilpailun alkua järjestettävässä alkuinfossa on jokaisesta joukkueesta oltava kippari paikalla, joka myös palauttaa kilpailun järjestäjille joukkueen ilmoittautumiskaavakkeen.
  • Ilmoittautumiskaavakkeen pohja toimitetaan jokaiselle kipparille etukäteen.
  • Kaavakkeeseen tulee olla kirjattu jokaisen kilpailijan nimi, metsästäjänumero ja puhelinnumero.
  • Ilman metsästyskorttia EI voi ottaa osaa kilpailuun.
  • Paikallisoppaat tarkastavat kaikkien kilpailijoiden metsästyskortit.

Pyyntimenetelminä ovat sallittuja kaikki lainmukaiset pyyntimenetelmät, poissulkien kilpailualueella jo valmiiksi olevat passiiviset pyydykset.

Kullekin joukkueelle arvottavan oman kilpailualueen mukana tulee joukkueen käyttöön kilpailun ajaksi samanaikaisesti 1-3 paikallista opasta.

Jokaisella joukkueella on paikalliset oppaat, muuten koko viikonloppu voi mennä pesien etsimiseen.

Tämä tarkoittaa käytännössä siis sitä, että paikallisoppaita voi vaihtaa / kierrättää kisan aikana, kunhan joku oppaista on aina joukkueen tavoitettavissa.

Paikalliset oppaat koirineen saavat osallistua itse metsästykseen joukkueen toiveiden mukaisesti.

Paikallisoppaat vastaavat mm. siitä, että metsästys tapahtuu joukkueelle sallituilla alueilla.

Paikallisoppailla on myös oikeus puuttua joukkueen toimintaan ja tarvittaessa keskeyttää kilpailu alueellaan, jos heidän antamia ohjeita ei noudateta.

Esimerkkinä voidaan mainita humalassa esiintyminen, roskaaminen, kansien tekemättä jättäminen, annettujen ohjeiden noudattamattomuus ja huonot metsästystavat.

Voittaja on se joukkue, joka kilpailuaikana kerää eniten pisteitä – pisteytys alla.

Koko saalis on tuotava esille Häijään Tanssikrouville sunnuntaina 9.2 viimeistään klo 14:30. Vain esitelty saalis pisteytetään.

Kilpailussa jaetaan myös erityispalkinto parhaalle kyttäys-/pillityssuoritukselle tuomariston päätöksellä.

Kilpailun tuomaristona toimivat kilpailun järjestäjät sekä paikallisoppaat. Kilpailun järjestäjien yhteystiedot.

Pienpetojen pyyntikilpailussa metsästettäviä lajeja on kaikkiaan yhdeksän

Kaikilla näillä eläimillä on erittäin vahva kanta tällä hetkellä.

Mäyräkanta kestää metsästyksen, mutta pisteytyksellä on varmistettu, ettei kukaan lähde erityisesti metsästämään mäyrää.

Varislinnut aiheuttavat merkittäviä tuhoja sorsalintujen pesille lisäksi ne ovat maanviljelijöiden sekä karjatilojen harmina, sen takia ne ovat listalla.

Näädät ja ketut ovat uhka metsäkanalinnuille ja niidenkin kanta on nyt todella vahva.

Pyyntitapoja on monia, loukuista syötteihin. Kisassa joukkueet luottavat koiriin, joita yleensä tarvitaan kaksi. Isoilla koirilla jäljitetään, mihin eläimet menevät ja luolakoirilla otetaan ne pois kivien koloista.

Saaliseläimet ja niiden pisteytys:

  • Minkki 30 p
  • Supikoira 20 p
  • Näätä 10 p
  • Kettu 10 p
  • Mäyrä 3 p
  • Varis/Harakka/Harmaalokki 3 p
  • Naakka 1 p

Tapahtuman aikataulu:

  • Alkuinfo perjantaina 07.02.2020 klo 18,
  • Kilpailuaika (40h) perjantai 07.02 klo 21 – sunnuntai 09.02 klo13
  • Kokoontuminen (oltava paikalla) 09.02 klo 14:30.
  • Saaliin tarkastus 09.02 klo 14:30-16,

Palkintojen jako ja palautteen anto klo 16:00 Sastamala

Suomen luontoon kuulumattomien vieraspetojen poistolla on luonnon monimuotoisuudelle tutkimuksilla todistettu hyötyvaikutus.

Kategoria(t): Riistanhoito. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.