Pohjoisilla leveysasteilla on monenlaisia ilmastoja – Kanadassa pakkaset paukkuvat edelleen

Pohjoismaat erottuvat omaksi alueekseen, jolla talvien leudontuminen näkyy voimakkaasti toisin kuin paljon kylmätalvisemmassa Kanadassa.

Tänä talvena Suomessa kuten muuallakin Pohjoismaissa ja Baltiassa sade on tullut paljolti vetenä ja maa ollut laajalti musta. Yhtä pohjoisessa Kanadassa talvi on sen sijaan ollut ihan toisenlainen.

Sääennustuksissa Kanadan etelärajaa myöten on annettu äärimmäisen pakkasen varoituksia muistuttaen, että paljas iho paleltuu minuuteissa.

Pakkanen on Kanadassa yltänyt Berliinin leveysasteilla paikoin jopa –45 asteeseen ja Parkanon–Mikkelin tasalta pohjoiseen yli –50 asteeseen.

Silloin kun viima on pakkaslunta pöllyttäessään vienyt näkyvyyden olemattomiin, on varoitettu, että ulkosalla olo on hengenvaarallista.

Lapin tasalla, missä ei ole lainkaan metsää hillitsemässä tuulen hurjuutta, on tänä talvena esiintynyt jopa –68 asteen ”wind chill” -arvoja, jotka kuvaavat pakkasen purevuutta tuulen vaikutus huomioiden.

Vaikka talvi osassa Suomea on ollut paljon tavallista leudompi ja ero Kanadaan nähden tavallista isompi, on muistettava, että Kanadassa talvet ovat keskimäärinkin 15–20 astetta kylmempiä kuin samoilla leveyksillä Euroopassa.

Uutisissa puhutaan yleensä sääilmiöiden aiheuttamista tuhoista irrallisina tapahtumina yhdistämättä niitä alueiden ilmastoihin ja yhteiskuntiin.

Esimerkiksi ääripakkaset ovat Kanadassa osa kansallista identiteettiä, ja niihin on totuttu sopeutumaan. Kun tällaiset pakkaset joskus pullahtavat Yhdysvaltojen puolelle, on yhteiskunta sekaisin.

Media on täynnä uutisia Yhdysvaltain sääasioista, mutta Kanada loistaa poissaolollaan, eikä Siperiastakaan puhuta.

Pohjoismaissa ilmasto ja ilmastomuutoksen seuraukset luonnolle ja ihmiselle ovat varsin erilaisia kuin muilla pohjoisilla alueilla.

Kanadassa maa on ikiroudassa Suomen leveyksillä

Suomen ilmastossa maa on joskus talvellakin sula paksun lumen alla. Sen sijaan Kanadassa Suomen leveyksillä maa on ikiroudassa, joka kesäisin sulaa vain pintaosiltaan.

Pitkälle keskikesään kylmänä pysyvän maan takia ei maataloutta voi harjoittaa, ja puuston kasvu on liian pieni kaupalliselle metsätaloudelle.

Meille tuttu maatilatalous rajoittuu Kanadassa maan eteläreunalle, tuhat kilometriä meitä etelämmäs. Vain ainutlaatuisessa Pohjois-Euroopan ilmastossa peltojen ja metsien kasvu voi hyötyä pitkän valoisan ajan edullisuudesta ilman, että aimo osa auringon säteilyenergiasta hukkautuu jäiden ja routien sulattamiseen.

Hudsoninlahti, Itämeren vastine Kanadassa, oli kahtena edellisenä talvena niin vahvalti jäässä, että viimeisistä ahtojäistä varoiteltiin merenkulkijoita Gotlannin tasalla heinäkuulle ja Ahvenanmaan tasalla elokuulle.

Kanadan mantereen pohjoispuolinen luoteisväylä ei ehtinyt Pohjois-Lapin tasalla täysin avautua ennen talven tuloa lokakuussa, kun sen sijaan Golf-virran huuhteleman Norjan pohjoisrannikon vedet pysyvät auki talvellakin.

Jääkarhut eivät hyväksy Itämerta kodikseen, mutta viihtyvät Hudsoninlahdella sen etelärantaa myöten, siis Lyypekin tasalle asti.

Sama keskilämpötilan nousu ei paljon vielä vaikuta Kanadassa

Ilmastonmuutoksen seurauksetkin ovat erilaisia Suomessa ja Kanadassa.

Joulu–helmikuun keskilämpötila on noussut puolessa vuosisadassa Etelä-Suomessa noin 5–7:stä 3–5 pakkasasteeseen ja Keski-Suomessa 8–10:stä 6–8 pakkasasteeseen.

Tämä on merkinnyt selvää suojailmojen ja vesisateiden lisääntymistä sekä lumipeitekauden lyhenemistä.

Sen sijaan yhtä pohjoisilla Kanadan seuduilla sama keskilämpötilan nousu 15–20 astetta kylmemmissä talvissa ei näihin asioihin ole paljoakaan vaikuttanut.

Suomessa ilmastonmuutos on lisännyt metsien kasvua ja hiilensidontaa. Kanadassakin metsien kasvu on virkistynyt maan sulaessa kesäisin entistä syvemmälle, mutta samalla ikiroudan pintaosista on vapautunut ilmastonmuutosta voimistavaa metaania ja ilokaasua.

Villisiat ovat levinneet Suomeen kaakosta routaisuuden vähetessä, ja Lapissa ilmastonmuutos on pannut naalikannan ahtaalle.

Sen sijaan Kanadassa, missä naaleja vilisee sadoin tuhansin, niillä ei ole hätäpäivääkään.

Talvien lauhtuessa olosuhteet talviurheilulle ja -turismille heikkenevät Etelä- ja Keski-Suomessa, mutta samoilla leveyksillä Kanadassa ja Siperiassa ne paranevat.

Tämä on esimerkki siitä, että ilmastonmuutoksen seuraukset ihmiselle ja luonnolle riippuvat aina olennaisesti siitä, millaisella ilmastollis-ekologisella alueella ollaan.

Lähde: Puheenvuoro: Jäitä hattuun ilmastoasioissa – pohjoisilla leveysasteilla on monenlaisia ilmastoja, ja Kanadassa pakkaset paukkuvat edelleen | Kotimaa | Kaleva.fi

Kategoria(t): Ympäristö Avainsana(t): , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.