Saatiinko villisikakanta kuriin Etelä-Karjalassa? – Metsästyksen arvioidaan harventaneen villisikoja, mutta lauha talvi voi pitää eläimet poissa silmistä

Tuoreimman kanta-arvion mukaan villisikoja on eniten Parikkalassa, Joutsenossa, Ylämaalla, ja Rautjärvellä.

Villisikojen arvellaan vähentyneen Suomen puolella rajanpinnassa parin viime kuukauden aikana.

Parikkalassa ja Rautjärvelläkin on kaadettu jo tämän vuoden puolella muutama villisika, mutta näkösälle eläimiä on antautunut harvemmin.

Riistanhoitoyhdistysten toiminnanohjaajat Ilkka Tiainen Parikkalasta, Veikko Kovanen Rautjärveltä ja Jussi Hynninen Joutsenosta sanovat, että tilanteeseen on ehkä useampi syy.

Ensinnäkin villisiat vaeltelevat milloin Venäjän puolella rajaa, milloin Suomen puolella. Täyttä varmuutta niiden määrästä ei siten ole.

Tuoreimman marraskuun lopun kanta-arvion mukaan Etelä-Karjalan alueella olisi ollut eniten villisikoja Joutsenossa, 62 kappaletta. Ylämaalla arvioidaan olleen 50 yksilöä, Rautjärvellä 30 ja Parikkalassa 20.

Muutoksia villisikojen kuljeskeluun on saattanut aiheuttaa myös lauha talvi.

Kun syötävää löytyy helposti lumettomasta maasta, sitä ei tarvitse lähteä etsiskelemään riistan ruokintapaikoilta.

Jos villisiat pysyttelevät metsissä, näköhavaintoja voi kertyä vähemmän. Tietoa ruokintapaikoilta saadaan riistakameroiden avulla.

Villisiat ovat seurannassa

Villisiat ovat kuitenkin Ilkka Tiaisen mukaan seurannassa.

Esimerkiksi Parikkalassa on kaadettu noin 100 villisikaa ja Joutsenossa 67 villisikaa viimeksi kuluneen kalenterivuoden aikana.

Etelä-Karjalassa kaadettujen kokonaismäärä oli 303 eläintä.

Tämä luku perustuu riistanhoitoyhdistysten tietoihin marraskuun lopun tilanteesta. Kaatoja ilmoitettiin kaikkialta muualta paitsi Lemin–Taipalsaaren ja Savitaipale–Suomenniemen alueilta.

Riistapäällikkö Erkki Kiukas Kymen riistanhoitopiiristä huomauttaa, että metsästys on saattanut verottanut kantaa juuri niin kuin on toivottukin.

Villisian metsästystä on lisätty, koska ne levittävät afrikkalaista sikaruttoa. Isot sikalaumat voivat aiheuttaa myös pelto- ja metsätuhoja.

Jussi Hynninen huomauttaa, että villisiat ovat melko varmasti tulleet epäluuloisemmiksi ja pysyttelevät poissa sieltä, missä niitä on metsästetty.

Erkki Kiukkaan mukaan jää nähtäväksi, missä määrin eläimiä jolkottelee lisää itärajan takaa.

Villisikoja saa metsästää ympäri vuoden

Poikkeuksena ovat emakot, joilla on porsaat.

Ilkka Tiainen kertoo, että eläin on arka, mikä tekee metsästämisestä hankalaa.

Se vaatii kyttäämistä pimeällä, sillä villisiat liikkuvat öiseen aikaan. Tänä talvena sula maa on hankaloittanut jälkien seuraamista.

Lähde: Saatiinko villisikakanta kuriin Etelä-Karjalassa? – Metsästyksen arvioidaan harventaneen villisikoja, mutta lauha talvi voi pitää eläimet poissa silmistä – Itä-Savo

Kategoria(t): Riistanhoito Avainsana(t): , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

2 vastausta artikkeliin: Saatiinko villisikakanta kuriin Etelä-Karjalassa? – Metsästyksen arvioidaan harventaneen villisikoja, mutta lauha talvi voi pitää eläimet poissa silmistä

  1. Pasi Rauhamäki sanoo:

    Missään päin maailmaa ei villisika kantaa ole saatu metsästämällä kuriin. Onko Suomessa siis paremmat metsästäjät. Epäilen. Pimeänäkölaitteet sallituksi koko Suomessa, pelkästään turvallisuudenkin takia.

    • Hirvikota sanoo:

      Villisika on hämäräaktiivinen eläin.
      Se ei juuri liiku päiväsaikaan. Joten se on hyvin vaikeasti metsästettävä. Hämäränäkölaite lisää mahdollisuuksia saada villisika saaliiksi.
      Pimeänäkölaite ei sovellu, joka metsästäjän varusteeksi. Villisika pitää kaataa yhdellä laukauksella, haavoittunut villisika on vaarallisempi
      kuin suuri emokarhu. Loukkaantunut villisika hyökkää jäljittäjien päälle varoittamatta.
      Torahampaat on repineet metsästäjiltä reidet ja reisivaltimoon ulottuva viilto on hengenvaarallinen.
      Myös kolarissa loukkaantunut villisika on vaarallinen.

Kommentointi on suljettu.