Saamelaiset voittivat Ruotsin valtion korkeimmassa oikeudessa – Girjásin poronhoitajat saavat yksinoikeuden päättää alueensa metsästyksestä ja kalastuksesta

Ruotsissa Girjásin paliskunta (lapinkylä, ruotsiksi sameby) on voittanut valtion pitkässä oikeustaistossa metsästys- ja kalastusoikeuksista.

Korkein oikeus antoi torstaina päätöksensä, jonka mukaan saamelaisilla poronhoitajilla on oikeus päättää pienriistan metsästyksen ja kalastuksen luvista omalla alueellaan Jällivaaran seudulla Pohjois-Ruotsissa.

Käytännössä tuomio tarkoittaa sitä, että lapinkylä määrää luvista ja päättää, missä ja miten sen alueella saa metsästää ja kalastaa. Se voi esimerkiksi ohjata metsästäjät ja kalastajat niille alueille, joilla porot eivät juuri silloin ole laiduntamassa.

Ruotsin valtion kannan mukaan oikeus kuuluisi sille maa-alueiden omistajana

Oikeus kuitenkin hyväksyi saamelaisten kannan, jonka mukaan heillä alueiden ikiaikaisina käyttäjinä on suurempi oikeus metsästyksen ja kalastuksen hallinnointiin.

Korkeimmassa oikeudessa kuultiin torstaina harvinaisia aplodeja, kun tuomioistuin ilmoitti Girjásin paliskunnan voittaneen.

Kyyneleiltäkään ei vältytty, kun kymmenen vuotta kestänyt oikeustaisto sai päätöksensä.

On vaikea löytää sanoja

Tuntuu mahtavalta, että kymmenen vuoden koettelemus on ohi. Nyt alkaa uusi luku, iloitsi Girjásin puheenjohtaja Matti Blind Berg.

Tämä on ilman muuta suuri päivä meille. On vielä liian aikaista sanoa, miten päätös vaikuttaa muualla saamelaisalueella.

Oikeudelliseen tilanteeseen on nyt saatu joka tapauksessa selvyyttä, kommentoi Ruotsin saamelaisten keskusjärjestön puheenjohtaja Åsa Larsson Blind.

On ollut niin hienoa olla tässä mukana

on voittanut, kommentoi vähäsanaisesti kyyneleet silmissään keskusjärjestön entinen puheenjohtaja Jörgen Jonsson.

Myös Girjásin paliskunnan jäsen Bror Saitton iloitsi, kun vuosia kestäneet oikeuskäsittelyt vihdoin loppuvat.

Tuntuu todella hyvältä. Tiedän, että viisaat ja pätevät henkilöt tulevat päättämään näistä asioista. He toimivat meidän saamelaisten hyväksi.

Korkeimman oikeuden jäsenen Sten Anderssonin mukaan tuomio koskee vain tapauksen osapuolia, mutta sillä on ennakkotapauksen rooli. Päätös vaikuttaa väistämättä myös muihin paliskuntiin.

Ruotsissa on 51 paliskuntaa tai niin kutsuttua lapinkylää. Kaikkien paliskuntien jäsenet ovat saamelaisia, sillä toisin kuin Suomessa, Ruotsissa poronhoitoa saavat harjoittaa vain saamelaiset.

Korkein oikeus lausui, että saamelaisilla on alueiden ikiaikaisina käyttäjinä suurempi oikeus pienriistan metsästyksen ja kalastuksen hallinnointiin viljelyrajan yläpuolella kuin valtiolla, joka maat omistaa.

Lakitekstissä puhutaan ”ylimuistoisesta nautinnasta”

Sama termi on ollut käytössä myös Suomessa.

Oikeus metsästyksen ja kalastuksen sääntelyyn on tuomioistuimen mukaan syntynyt yksittäisille saamelaisille 1700-luvun puolivälissä ja siirtynyt 1800-luvulla paliskunnan jäsenille.

Lähde: Saamelaiset voittivat Ruotsin valtion korkeimmassa oikeudessa – Girjásin poronhoitajat saavat yksinoikeuden päättää alueensa metsästyksestä ja kalastuksesta | Yle Uutiset | yle.fi

Kategoria(t): Riistanhoito Avainsana(t): . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.