”Jokaisen kroppa tiesi, paljonko D-vitamiinia pitää vapauttaa vereen” – väitöstutkimuksesta uutta tietoa 273 geeniä, joihin D-vitamiini vaikuttaa

Väitöstutkija Veijo Nurminen tähdentää, että jos ihminen ei saa riittävästi D-vitamiinia, hänen elimistönsä puolustus­järjestelmä eli immuuni­puolustus ei toimi parhaalla mahdollisella tavalla.

Hän arvioi, että tulevaisuudessa voidaan mahdollisesti kehittää geenitesti, joka kertoo, kärsiikö ihminen D-vitamiinin puutoksesta.

Jo entuudestaan tiedetään, että D-vitamiini ehkäisee luiden haurastumista.

Nurmisen tutkimusryhmä löysi kaksi uutta proteiinia, jotka osallistuvat D-vitamiinin kohdegeenien luennan säätelyyn. Lisäksi Nurminen selvitti, miten D-vitamiini vaikuttaa valkosolujen perinnöllisiin ominaisuuksiin.

”Poikkeavuudet geenien luennan säätelyssä voivat johtaa useiden tautien, kuten syöpien ja autoimmuunitautien syntyyn”, hän toteaa.

Autoimmuunitaudissa ihmisen puolustusjärjestelmä hyökkää virheellisesti elimistön omia kudoksia vastaan. Sadasta ihmisestä noin viidellä on arvioiden mukaan jokin autoimmuunisairaus.

D-vitamiinin puutoksen tiedetään aiheuttavan myös riisitautia.

Lisäksi sillä on todettu yhteys diabetekseen, joihinkin syöpiin, hermoston rappeumatauteihin sekä tulehdussairauksiin, kuten tuberkuloosiin.

D-vitamiinia saa auringon lisäksi ravinnosta

Nykykäsityksen mukaan D-vitamiinia saa riittävästi, jos syö kalaa pari kolme kertaa viikossa ja käyttää maitotuotteita vähintään puoli litraa päivässä.

Vitamiinilisää suositellaan ainakin vegaaneille, raskaana oleville, imettäville, alle 18-vuotiaille ja yli 60-vuotiaille.

Nurmisen tutkimusryhmä on selvittänyt myös sitä, mikä on paras D-vitamiinin taso.

Tutkijat antoivat 70 vapaaehtoiselle koehenkilölle kuukauden alussa satakertaisen päiväannoksen eli kaksi tuhatta mikrogrammaa D-vitamiinia.

Sen jälkeen tutkijat mittasivat, kuinka paljon koehenkilöiden veren D-vitamiinitasot nousivat kuukauden aikana.

He havaitsivat, että paras mahdollinen D-vitamiinin määrä oli jokaisella koehenkilöllä erilainen.

”Jokaisen kroppa tiesi, paljonko D-vitamiinia pitää vapauttaa vereen. Ylimäärä varastoitui rasvakudokseen”, Nurminen kertoo.

Jokaisen ihmisen optimaalinen D-vitamiinin määrä pitäisi siis Nurmisen mukaan selvittää aina erikseen.

Nurminen havaitsi väitöstutkimuksessaan, että valkosoluissa on kaiken kaikkiaan 273 geeniä, joihin D-vitamiini vaikuttaa.

”Listaa voidaan käyttää hyödyksi, kun testataan D-vitamiinin puutoksen vaikutuksia. Sen avulla voidaan mahdollisesti myös löytää geenimarkkereita, joilla on mahdollista selvittää jokaisen ihmisen yksilöllinen D-vitamiinin tarve”, Nurminen sanoo.

Lähde: ”Jokaisen kroppa tiesi, paljonko D-vitamiinia pitää vapauttaa vereen” – väitöstutkimuksesta uutta tietoa kiistellyn vitamiinin tarpeesta – Hyvinvointi | HS.fi

Kategoria(t): Riistanhoito. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.