Liito-oravan elinpiiri? Mutta kuka meistä on nähnyt ainuttakaan siipiveikkoa?

Onneksemme eläimet jättävät jälkeensä ison määrän tutkittavaa.

Aina kohde ei tule esiin.

Eräs tutkija teki väitöskirjansa aiai-makista näkemättä lajia koskaan, toinen tutki sivettieläimiin kuuluvaa fossaa, jonka oli havainnut kerran. Hän kierteli päivät metsässä etsien yöaktiivisen lajin jätöksiä.

Ulostemassa on nisäkästutkijoille aarre

Pystymme eristämään siitä eläimen perimän, jolloin voimme tunnistaa yksilön. Kakasta voi katsoa, mitä eläin on syönyt, mitä loisia siinä elää ja minkälaiset hormonitasot sillä on.

Suomessa nisäkkäitä tutkitaan jäljistä.

Riistaeläinten määriä lasketaan lumijäljistä. Oma ryhmäni arvioi niin ikään jälkien avulla kaupungin rottakantaa. Rottien jalanjäljet jäävät noella päällystetyille levyille, jolloin tiedämme, missä jyrsijät ovat kulkeneet.

Eläinten jättämät jäljet ovat voimakas merkki

Tassunjälki tai papana kertoo, että löytöpaikka kuuluu lajin elinpiiriin. Kun ihminen ei ole seuraamassa, monimuotoista elämää vilisee metsissä, puistoissa ja takapihoilla.

Kaupungeissa eläimet tottuvat ihmisiin, mutta silti ne harvoin antavat meidän katsoa maailmaansa.

Riistakamerat syötteineen ovat mullistaneet sen, miten hyvin näemme eläimet. Ihmiset jakavat omien kameroidensa ottamia videoita sosiaalisessa mediassa.

Nettikamerat seuraavat norppia ja merikotkia yötä päivää. Ne kuitenkin yleensä kuvaavat metsillä ja aukeilla, poissa asutuksen liepeiltä.

Kaupungit ovat uusi villi erämaa

Siellä tapahtuu paljon sellaista, mikä jää katseeltamme piiloon.

Helsingissä on yli 120 liito-oravan elinpiiriä. Liito-oravia elää niin Haltialan maalaismaisemissa kuin Etu-Töölön kaupunkipuistoissa. Vaikka jaan lähiympäristöni näiden eläinten kanssa, en ole koskaan nähnyt niitä Helsingissä.

Metsämyyrä on Suomen yleisin nisäkäs, mutta olen nähnyt sen Helsingissä vain kerran – silloinkin ystäväni sisäpihaltaan Hietalahdesta ottamassa kuvassa kuolleesta yksilöstä.

Niinikään supikoira, saukko ja ilves ovat helsinkiläisiä eläimiä, jotka ovat välttäneet katseeni. Sudet ja hirvet ovat pääkaupungissa harvinaisempia vierailijoita , niitäkään en ole nähnyt.

Lähde: Helsingissä on yli 120 liito-oravan elinpiiriä, mutta kuka meistä on nähnyt ainuttakaan siipiveikkoa? | Tiede

Kategoria(t): Riistanhoito. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.