Epäilyttääkö susien määrä? – Kun pitää petohavainnon vain omana tietonaan susihavaintoa ei todellakaan huomioida – Raportti selvittää laskentatavat

Jos teet tammi-helmikuun aikana susihavainnon ja ilmoitat siitä viipymättä oman alueesi petoyhdyshenkilölle, tämä havainto on mukana, kun lasketaan susikannan kokoa Suomessa vuonna 2020. Kanta-arvio valmistuu touko-kesäkuussa.

Otso Huitu kertoo, että yksi syy kansalaisten esittämiin epäilyihin susikannan koosta on siinä, että ihmiset eivät yksinkertaisesti usko sitä, että heidän tekemiään susihavaintoja otettaisiin millään tavalla mukaan, kun kannan kokoa lasketaan.

Tavallisen kansalaisen tekemää susihavaintoa ei todellakaan huomioida virallisissa laskelmissa, jos tekemänsä havainnon pitää vain omana tietonaan, tai siitä kertoo korkeintaan naapureilleen ja kavereilleen sosiaalisessa mediassa tai netin keskustelupalstoilla.

Jos olet nähnyt suden tai löydät maastosta jälkiä, jotka voisivat olla suden jättämiä, oikea menettelytapa on ottaa yhteyttä lähimpään petoyhdyshenkilöön.

Heidän yhteystietonsa löytyvät Suomen riistakeskuksen nettisivuilta joko suoraan Suomen kartalta hakemalla, tai sen vieressä olevasta pudotuslaatikosta, kun valitsee tehtäväksi ”petoyhdyshenkilö”.

Petoyhdyshenkilö käy toteamassa ilmoitetun havainnon.

Mikäli se osoittautuu oikeaksi, tieto kirjataan TASSU-järjestelmään, jonka kautta se menee Luonnonvarakeskuksen tutkijoille.

Suden kanta-arvioraportissa vuodelta 2019 kerrotaan muun muassa siitä, että ulostenäytteiden ja kuolleista susista saatujen kudosnäytteiden dna-tutkimus on ainoa varma tapa yksilöidä sudet.

Näin saadaan paljon varmempaa ja tarkempaa tietoa laumojen todellisesta koosta ja yksittäisten susien liikkeistä, kuin mitä saataisiin esimerkiksi pelkkien lumijälkilaskentojen ja satunnaisten näköhavaintojen avulla.

Lähde: Epäilyttääkö susien määrä? Raportti selvittää laskentatavat – Erälehti.fi

Kategoria(t): Riistanhoito Avainsana(t): , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.