Villisika lujittaa sorkansijojaan Itä-Suomessa – sikatiloja uhkaa kaikkien aikojen pahimmaksi pelätty ASF-pandemia

Afrikkalainen sikarutto ASF leviää maailmalla pääasiassa ihmisten ja lihasäilykkeiden avulla.

Metsästäjien kaatamien villisikojen määrä on Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa yli kuusinkertaistunut noin 60 yksilöön viimeisten neljän vuoden aikana, selviää Riistakeskuksen tilastoista.

Villisikoja on jo aiemmin ollut suurempia määriä Kaakkois-Suomessa ja Uudellamaalla, joissa viime vuoden joulukuuhun mennessä oli kaadettu jo yli 600 villisikaa.

Itä-Suomessa villisikahavainnot ovat painottuneet rajan tuntumaan Pohjois-Karjalaan, vaikka yksittäisiä villisikoja ja niiden laumoja on liikkunut myös maakunnan pohjoisimmissa osissa.

Villisian jälki lumessa
Pellolla vierailleen villisian sorkan jälki. Kuva:
Heikki Haapalainen

Villisikojen määrä on kasvanut voimakkaasti erityisesti Kiteellä, jossa on ainakin yksi pysyvä yli 20 villisian lauma sekä emakoita porsaineen ja karjuja.

Villisika tarjoaa haastetta metsästäjälle.

Villisikamäärän kasvu on huomattu myös naapurikunnassa Tohmajärvellä, kertoo metsästysseura Värtsilän Riistamiesten hallituksen jäsen Samu Ryynänen.

Viimeisten viiden vuoden aikana niiden liikkuminen on vilkastunut alueella selvästi, hän sanoo.

Ryynänen ei tiedä tarkkaa syytä kannan kasvulle

Selvää on kuitenkin se, että osa villisioista tulee Venäjän puolelta viljan perässä.

Raja hankaloittaa myös metsästystä, sillä laumat liikkuvat usein sen molemmin puolin.

Ryynäsen mukaan villisika on ylipäätään todella liikkuvainen eläin.

Ja kiukkuinen. Täällä villisiat tuntuvat tulevan päälle helposti, erityisesti haavoittuneena, Ryynänen sanoo.

Villisiat painavat Ryynäsen arvion mukaan yleensä noin 100 kiloa ja suurin kaadettu yksilö painoi yli 180 kiloa, joten ne ovat vihaisina pelottava vastus. Metsästykseen tarvitaan myös paljon koiria.

Mutta koirat eivät saa olla hullunrohkeita, sillä muuten voi käydä huonosti, Ryynänen sanoo.

Ryynäsen mielestä villisikojen määrän kasvu on metsästäjien näkökulmasta hyvä asia.

Meidän riistakantamme ei ole kovin suuri ja villisika on todella monipuolinen ja hauska metsästettävä. Sitä saa myös metsästää suhteellisen vapaasti, hän sanoo.

Villisika on luokiteltu haittaeläimeksi, sillä se aiheuttaa vahinkoa viljelmille ja istutuksille. Siksi sen metsästys on vapaampaa kuin esimerkiksi hirven. Villisikaa saa metsästää vapaasti koko vuoden paitsi emakkoa, jolla on porsaat.

Afrikkalaisesta sikarutosta pelätään tulevan maailman kaikkein aikojen suurin eläintautipandemia

Villisikoihin liittyy kuitenkin tautiriski, sillä ne kantavat useita muihin eläimiin tarttuvia tauteja. Pelottavin niistä on afrikkalainen sikarutto, joka on todella tuhoisa tavallisille sioille.

Esimerkiksi Kiinassa se on johtanut miljoonien sikojen kuolemaan tai lopetukseen. Moni asiantuntija on nostanut kädet pystyyn ja todennut, ettei maailman kaikkien aikojen suurin eläintautipandemia ole enää hillittävissä. Hoitoa tai rokotetta tautiin ei ole.

Tautia ei ole vielä tavattu vielä Suomessa, mutta Venäjällä ja Virossa sitä jo on.

Ryynänen tietää tautiriskin hyvin, sillä hänen kaatamastaan villisiasta löytyi viime syksynä harvinaista Aujezkyn tautia. Se on hengenvaarallinen esimerkiksi koirille.

Kyllähän tämä tautiasia on ikävä ja siihen on myös täällä hyvin herätty. Väitän, että kaikista meidän ampumistamme villisioista menee näyte Ruokavirastolle.

Ruokavirasto tarjoaa metsästäjille näytteenottoa varten ohjeet, välineet ja pienen palkkion.

Tauti leviää nopeasti myös ihmisten kautta

Jos afrikkalaista sikaruttoa löytyisi Suomesta, se olisi iso ongelma sikatiloille. Taudin löytyminen johtaisi todennäköisesti suomalaisen sianlihan tuontikieltoihin monessa maassa.

Yksittäisellä sikatilalla tauti voi tappaa yli puolet eläimistä.

Virus leviää nopeasti. Siksi kaikki terveenä säilyneet siat pitäisi lopettaa myös. Tiedossa on isot taloudelliset tappion ja eläinten kärsimykset, jos näin käy, sanoo Ruokaviraston erikoistutkija Marja Isomursu.

Afrikkalaista sikaruttoa levittää pääsääntöisesti kuitenkin ihminen, jolle tauti on vaaraton.

Tauti voi levitä esimerkiksi kengänpohjiin ja autonrenkaisiin tarttuneen sian ulosteen, veren tai virtsan kautta. Samoin virus voi levitä sianlihasäilykkeiden kautta.

Siksi taudin leviämisen estämiseksi olisi Isomursun mukaan ensiarvoisen tärkeää, että ulkomailta ei tuoda sianlihaa sisältäviä ruokia.

Muutenkin elintarviketuonnin kanssa tulisi olla hyvin tarkkana ja noudattaa voimassaolevia määräyksiä. Ulkomailla metsästävien olisi huolehdittava siitä, että sikaloissa ei vierailla ja kaikki välineet on pesty reissun jälkeen, hän sanoo.

Sikatilallinen tietää riskit

Afrikkalaisen sikaruton riskit tietää myös tohmajärveläinen sikatilallinen Jouko Penttilä. Penttilän tila on porsastuotannon suhteen omavarainen. Siksi taudinaiheuttajien suhteen pitää olla erityisen varovainen.

Penttilän mielestä villisikoja syyllistetään afrikkalaisen sikaruton leviämisestä turhan paljon.

Villisika on ensimmäinen uhri taudissa, jota ihminen levittää. Villisika voi saada tartunnan juuri ihmisen maastoon heittämistä eväistä ja sitä kautta tauti voi levitä sikalaan, hän sanoo.

Penttilän mielestä suurempi riski onkin villisikojen sijasta Virosta Suomeen tuleva liikenne.

Koska se on niin massiivista. Mielestäni kaikkien sieltä suunnalta tulevien autojen alusta pitäisi pestä tullissa, hän kertoo.

Metsästystä haittaa epäselvä lainsäädäntö

Villisikaa arvostetaan riistaeläimenä Keski-Euroopassa ja Baltiassa. Näin on myös Pohjois-Karjalassa.

Halu estää afrikkalaisen sikaruton leviäminen on varmasti kova kaikilla metsästäjillä, mutta villisika on terveenä arvostettua riistaa. Näin toivon myös jatkossakin olevan, sanoo Värtsilän Riistamiesten Pekka Kunnas.

Pohjois-Karjalassa villisikaa metsästetään useimmiten seurannan ja seurajahdin avulla. Toinen tapa on väijyä viljapellon luona odottamassa ruokailemaan saapuvia villisikoja.

Ongelmana on Kunnaksen mukaan se, ettei Suomessa voida oikein hyödyntää Keski-Euroopassa suosittua “kyttijahtia”, joka on tehokas tapa metsästää villisikoja.

Se perustuu jo aiemmin kesällä valmisteltuihin ruokintapaikkoihin ja riistapeltoihin, joissa villisikoja odotetaan jahtikojuissa.

Taustasyynä on Suomen lainsäädäntö, jossa Kunnaksen mukaan on tulkinnanvaraisia pykäliä ravintohoukuttimista.

Tässä on selkeä viesti maa- ja metsätalousministeriölle. Selkiyttäkää sitä, mikä on kasviperäinen ravintohoukutin. Sen metrimäärä laista vielä puuttuu, hän sanoo.

Lähde: Villisika lujittaa sorkansijojaan Itä-Suomessa – metsästäjät kiittävät, mutta sikatiloja uhkaa kaikkien aikojen pahimmaksi pelätty pandemia | Yle Uutiset | yle.fi

Kategoria(t): Riistanhoito. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s