Karjalan korpiruhtinaan tarina: Ignoi Vornanen hiihti elämänsä aikana tuhansia kilometrejä, kaatoi satoja susia ja metsästi keisarin kanssa

Aikalaiset ovat kuvailleet Ignoi Vornasta mystiseksi, raudanlujaksi mutta ennen kaikkea miellyttäväksi ihmiseksi. Ulkomuodoltaan tämä eräkävijä oli pitkä, solakka ja harteikas.

Hän oli tekemisissä useamman kerran säätyläisten, virkamiesten ja korkea-arvoisten herrojen kanssa aina Venäjän keisaria myöten.

Korpimaiden kasvattina hän suhtautui kuitenkin näihin yläluokan ihmisiin sangen epäilevästi.

Vuonna 1829 syntynyt Ignoi Vornanen sai elantonsa lähes kokonaan metsästä: tapporahoista ja nahkojen myynnistä. Hän kiersi metsästämässä suksilla liikkuen koko eteläisen Suomen alueella.

Aseenaan Ignoi Vornanen käytti piilukkokivääriä, joka oli suustaladattava ja toimi mustaruudilla. Ase ladattiin kaatamalla ruuti piippuun, sen perään työnnettiin lataustangolla kuula.

Lukossa oli piikivi, joka viritettynä ja liipaisimesta vetäistynä iski kipinän ruutijohtoon ja siitä ruutisäiliöön.

1800-luvun kiväärit olivat kuitenkin hitaita ja kömpelöitä, ja niiden mukana piti kantaa ruutia ja lataamisvälineet.

Piilukkokiväärillä pystyi ampumaan arviolta yhden laukauksen minuutissa. Oikein etevä metsästäjä ehti ladata aseen kaksikin kertaa. Jos syystä taikka toisesta ampui ohi, saalis pääsi karkuun.

Pahimmassa tapauksessa vihainen karhu hyökkäsi huono-onnisen metsästäjän kimppuun. Aseen lisäksi mukana olivat kirves ja keihäs.

Vahvasti taikauskoinen Karjalan korpiruhtinas Ignoi Vornanen lausui tämän loitsun metsälle lähtiessään.

”Taikausko oli runous hänen elämässään”, kirjoitti Ignoin tuntenut arkkitehti, taidemaalari ja kirjailija Johan Jacob ”Jac” Ahrenberg.

Ignoi Vornanen syntyi vuonna 1829 Laatokan Karjalassa Tolvajärven kylässä Korpiselän pitäjässä Jevlampi Kassianinpoika Vornasen ja Jeudokia Ivanantytär Surakan esikoispojaksi.

Tarinan mukaan Ignoi kaatoi ensimmäisen karhunsa 14–16-vuotiaana.

Teollaan nuorimies lunasti oikeuden lähteä korpimaille saaliin ajoon. 20-vuotiaana Ignoi aloitti kauas ulottuneet metsästysretkensä – hänen metsästysalueensa käsitti lopulta koko eteläisen Suomen.

Elanto tuli lähes kokonaan metsästä: tapporahoista ja nahkojen myynnistä. Tämän lisäksi kotitilan pelloilta saatiin leipää pöytään.

Elämänsä aikana Ignoi Vornanen kaatoi yli 70 karhua, 400 ilvestä sekä lukemattomia peuroja, hirviä ja susia.

Keisarinjahti

Venäjän keisari Aleksanteri II vieraili Suomessa vuosina 1856, 1863 ja 1876. Ignoi Vornasen kerrotaan olleen keisarin kanssa karhunkaadossa erään vierailun yhteydessä. Tämä keisarinjahti, kuten Ignoi sitä muisteli, tapahtui Kivennavan pitäjässä Inkerinmaan rajan läheisyydessä.

Pietarilaiset upseerit saapuivat paikalle päivää ennen jahtia valmistelemaan aluetta Aleksanteri II:ta varten. Jahtialue kartoitettiin tarkasti, ja sen keskelle pystytettiin puinen kuusenoksilla peitelty lava.

Seuraavana päivänä Venäjän ja Suomen suurruhtinaskunnan hallitsija saapui paikalle.

Keisari oli kiinnostunut Ignoi Vornasesta ja kyseli tältä tulkin välityksellä yhtä ja toista metsästyksestä. Kun jahdin oli aika alkaa, suuntasivat Aleksanteri II ja Ignoi lavalle. Aseeton jahtiväki oli muodostanut laajan saartorenkaan lavan ympärille: pahaa aavistamaton otso oli tarkoitus ajaa keisarin kiväärin eteen.

Minuutit kuluivat eikä kontiota kuulunut. Aleksanteri II suivaantui ja katseli ympärilleen epäilevästi.

Äkkiä saartorenkaasta kuului huuto: ”Karhu!”.

Suuri mesikämmen ampaisi pusikosta lavalle suoraan kohti kivääri valmiina ollutta keisaria. Kuului laukaus, ja eläin lyyhistyi maahan. Tarinan mukaan luoti oli osunut otsoa suoraan otsaan.

Keisari oli kaadosta mielissään ja nautti seurueensa kanssa metsämiehenmaljat kultapikareista.

Tapio metsän korkea kuningas, kuningas kultaisine kruunuinesi, tuo saalis tielleni, Lapin kaukaisilta seuduilta, laajasta sinimetsästä, tuo se koirieni eteen, villahäntä pentujeni eteen!

Lähde: Karjalan korpiruhtinaan tarina: Ignoi Vornanen hiihti elämänsä aikana tuhansia kilometrejä, kaatoi satoja susia ja metsästi keisarin kanssa – lue tai kuuntele

Kategoria(t): Riistanhoito Avainsana(t): , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.