Tuhat lintua ammutaan joka vuosi kaatopaikalla poikkeusluvalla

Kymmenisen vuotta sitten kaatopaikan yleisilme oli erilainen. Silloin kaikki kuivajäte ja lajittelematon biojäte päätyivät penkalle. Kasassa oli paljon syötävää, mikä houkutteli paikalle runsaasti lintuja ja muita eläimiä.

Vuonna 2013 kuivajätettä alettiin käyttää energiantuotannossa.

Myös muut jätteisiin liittyvät lajitteluketjut ja innovaatiot kehittyivät. Niinpä eläinten määrä kaatopaikalla lähti laskuun.

2016 tuli lainsäädäntömuutos, orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto. Sen jälkeen jäte on niin eri näköistä, että ei täällä ole mitään syötävää eläimille, Huotari kertoo.

Lintuja ammutaan poikkeusluvalla

Vaikka käsittelykeskus ei enää tuota samalla tavalla ravintoa eläimille, ei niistä ole päästy kokonaan eroon. Kevät tuo Kukkuroinmäelle tuhansia lintuja.

Suurin osa niistä on lokkeja ja varislintuja.

Keväisin koittaa myös lintujen pesimäaika, jolloin rauhoittamattomia lintuja ei saisi ampua. Etelä-Karjalan jätehuolto on kuitenkin hakenut Suomen riistakeskukselta erikoislupaa, jonka turvin lintuja voi ampua.

Toukokuusta heinäkuun alkuun linnuilla on kuitenkin pesimärauha. Pesimärauhan ajat vaihtelevat lajeittain.

Vuonna 2018 lokkeja ja varislintuja ammuttiin koko vuoden aikana yhteensä noin tuhat.

Riistakeskuksen myöntämää poikkeuslupaa on haettu terveyssyistä. Lintujen mukana kulkee bakteereita ja viruksia, jotka saattavat levitä ulosteen mukana

Kannan vähentäminen on se, mitä yritetään

Mutta vaikea sanoa, ovatko ne vähentyneet. Silmämääräisesti näyttää siltä, että vakiomäärä lintuja täällä pyörii, sanoo käyttöpäällikkö OssiHuovinen Etelä-Karjalan jätehuollosta.

Etelä-Karjalan jätehuollon saama poikkeuslupa ei ole Suomessa poikkeuksellinen, mutta toisaalta ei myöskään erityisen yleinen. Lupia on myönnetty noin kymmenelle eri kaatopaikalle.

Luvitettujen kaatopaikkojen määrä on ollut laskusuunnassa. Poikkeuslupien ajallinen kesto vaihtelee 1–5 vuoden välillä ja ilmoitusmenettelyä koskevat päätökset ovat voimassa toistaiseksi, riistapäällikkö Visa Eronen Suomen riistakeskuksesta kertoo.

Jos yhtenä päivänä ammutaan 30 lintua, siitä ei ole mitään hyötyä. Jos olisi vaikka lintuinfluenssaepidemia, niin silloinhan se olisi perusteltu. Mutta nyt ammutaan muuhun tarkoitukseen, ja se on huolestuttavaa.

Ruokaviraston mukaan lintuinfluenssatapauksia on todettu Suomessa Ahvenanmaalla ja Lounais-Suomessa kaikkiaan parisenkymmentä.

Korkeapatogeenistä lintuinfluenssaa ovat kantaneet pääosin merikotkat.

Korkeapatogeeninen muoto aiheuttaa korkeaa kuolleisuutta siipikarjalajeissa. Suomessa ihminen ei ole saanut tartuntaa linnuista.

Lintuihin liittyvät terveysriskit

Juvaste pitää lokkien aiheuttamia terveysriskejä liioiteltuina. Tutkija väittää, että terve ihminen voi vaikka syödä hatullisen lokin ulostetta sairastumatta.

On ihan naurettavaa, että lokeista olisi jotain todellista haittaa. Yhtä lailla varpuset voivat tartuttaa esimerkiksi salmonellaa, Juvaste sanoo.

Ruokaviraston mukaan nisäkkäät, linnut ja matelijat voivat toimia oireettomina salmonellabakteerin kantajina. Tuotantoeläimet voivat saada tartunnan saastuneesta rehusta tai juomavedestä.

Salmonella on yksi yleisimmistä ruokamyrkytysten aiheuttajista maailmassa.

Suomi, Ruotsi ja Norja ovat poikkeus, sillä salmonellaa tavataan Pohjoismaissa huomattavasti harvemmin kuin muualla maailmalla. Suomessa salmonellavalvonta on pitänyt huolen siitä, että salmonellaa esiintyy kansainvälisessä vertailussa hyvin vähän.

Käyttöpäällikkö Huovinen muistuttaa, että vaikka linnut viihtyvät kaatopaikalla, ne eivät asu siellä, vaan siirtyvät muihin lähialueen houkutteleviin paikkoihin.

Sanotaan, että vaikka viisikymmentä tai sata naakkaa istuu avonavetan orsilla ja paskoo siihen, niin jokainen voi miettiä, onko se sitten kiva lehmillekään tai mitä se voi aiheuttaa. Tuleeko sieltä tautiriskejä tai muita, Huovinen sanoo.

Kaikki linnut kerätään, mitä löytyy. Ne haudataan maahan tai poltetaan. Hyviä yksilöitä voi mennä noutajakoirayhdistykselle pakastimen kautta, Huovinen sanoo.

Lintujen ampuminen ajoitetaan viikonloppuna aukioloaikojen ulkopuolelle

Tautiriskin lisäksi ampumisella pyritään vähentämään myös muita lintujen aiheuttamia ongelmia.

Suurin haitta on lähialueen maanviljelijöille. Nokitaan pyöröpaalit rikki, Huovinen sanoo.

Kaatopaikkojen lintumääriä lasketaan ja tutkitaan säännöllisesti.

Ulkopuolelta palkattu lintutieteilijä tekee lintulaskentaa keväästä pitkälle syksyyn. Lintulaskennoissa on selvinnyt myös, että lajittelukeskuksessa vierailee välillä myös harvinaisia rauhoitettuja lintulajeja.

Huovinen vakuuttaa, että lintuja ei ammuta, jos varmaa tunnistamista ei tapahdu.

Kaikki ampujat ovat metsästäjiä

Silloin kun ei tunne, mistä linnusta on kyse, niin sitten ei ammuta.

Varikset, harakat ja naakat ovat hyvin selkeitä. Lokit on määritetty poikkeusluvissa, että vain aikuisia yksilöitä voi ampua.

Lähde: Tuhat lintua ammutaan joka vuosi kaatopaikalla – lintuharrastaja: ”On naurettavaa, että lokeista olisi jotain todellista haittaa” | Yle Uutiset | yle.fi

Kategoria(t): Riistanhoito Avainsana(t): . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s