Miten hallitsen jännityksen ja sykkeen metsällä – tärkeällä hetkellä metsästystilanteessa

Jotta ammunta sujuisi luontevasti, ampumatekniikka täytyy saada tallennettua ns. lihasmuistiin eli autonomiseen hermostoon. Ammuntasuorituksesta täytyy harjoittelun avulla saada tehtyä automaattista.

haulikkomiesMetsälle voit lähteä kun olet harjoitellut sen verran, että kaikki toiminnat lähtevät selkärangasta.

Riistalaukauksen on lähdettävä nopeasti ja varmasti, suoritukseen sisältyvät eri toiminnot käynnistyvät ja ”tapahtuvat” aistihavaintojemme perusteella ilman, että niitä tarvitsee erikseen ajatella.

Stressi, jännitys aiheuttaa vain sen, että ampuma suorituksesta tulee keskinkertainen. Kun haetaan parasta mahdollista suoritusta, koetellaan osaamisen rajoja, jolloin tulee virheitä.

Metsästystilannetta ei voi harjoitella etukäteen

”Mielikuvaharjoittelulla aivot luovat ja tuottavat positiivisia kokemuksia. Kun teet niitä asioita oikeasti, aivoissa on jo mielikuva, että näin tämä toimii.”

Stressin hallinta, miten hallitset jännityksen ja sykkeen metsällä onkin sitten asia erikseen.

Jännitys ilmenee usein sydämen kiihtymisenä. Tätä voidaan hillitä syvällä hengityksellä, hengityksen pidättämisellä. Metsällä tilanne tulee usein niin nopeasti ettei ole aikaa tähän.

Metsästystilannetta ei voi harjoitella etukäteen, vaan se kehittyy ainoastaan oikeissa metsästystilanteissa. Mielikuvaharjoitus suorituksesta on tärkeä. Ennen  ampumasuoritus käydään lyhyesti mielessä läpi suorituksen tärkeimmät pääkohdat palautetaan aktiivisesti muistiin. Alitajunnassa on tieto siitä, miten laukaisu suoritetaan oikein.

Syke

Syke – Siddle & Grossman 1997

On huomattava, että stressitekijät saattavat olla henkilöille tiedostamattomia, jolloin henkilöt kokevat samassa toimintaympäristössä stressiä hyvin erilaisista asioista.

Stressireaktioissa erittyviä merkittävimpiä hormoneja ovat mm. kortisoli ja adrenaliini. Adrenaliini vilkastuttaa verenkiertoa ja kohottaa sydämen sykettä.

Viereisestä kaaviosta voi päätellä mitä metsästystilan-teessa tapahtuu kun jännityksen seurauksena syke kiihtyy.  Aseen lataaminen ei onnistu, tähtääminen vaikeutuu vaikka aseenkäsittely radalla sujuu ongelmitta. Laukaisu karkaa ratkaisevalla hetkellä.

Adrenaali on kiihdyttänyt sykettä ja motoriikka heikkenee tahtomattamme.

Mielikuvaharjoittelu parantaa toimintakykyä

Niin sanotun tilannelähtöisen mielikuvaharjoittelun lähestymistavan vahvuus on kyky muodostaa henkilöille ymmärrys todennäköisesti kohdattavista stressitekijöistä ja antaa mahdollisuus toimia niiden vaikutusten alaisuudessa kontrolloiduissa olosuhteissa.

Esimerkiksi sykemittarin antamaan palaute voi antaa lisätietoa yksilön toimintakyvyn muutoksista. Näiden harjoitteiden tavoitteena on saattaa toimintakyvyn fysiologiset muutokset hallittaviksi.

Eräissä tutkimuksissa hyväksi havaittu stressinhallinta keino on ”ylioppiminen” (overlearning), vaistonvaraiseen suorittamiseen pyritään lähtökohtaisesti. Yliopitut toimenpiteet tulevat automaattisesti tilanteen niin vaatiessa eivätkä vaadi yksilöltä niiden toteuttamisen suhteen paljoa huomiota ja ovat myös stressin negatiivisten vaikutusten ulkopuolella.

Mielikuvaharjoittelun (mental practice) avulla voidaan vähennetään stressin vaikutuksia ja parannetaan toimintakykyä tulevassa tehtävässä taikka tilanteissa.

Mielikuvaharjoitteessa, passipaikalla istuttaessa, tuleva suoritus käydään yksityiskohtaisesti mielessä läpi, ennen varsinaisen tehtävän suorittamista.

Tällä on suorituskykyä parantavia vaikutuksia, muttei korvaa fyysistä harjoittelua tehtävään valmistautuessa. Mielikuvaharjoitteilla voidaan toteuttaa myös erilaisia versioita tulevasta tehtävästä taikka sen erilaisista mahdollisista tilanteista.

Esimerkiksi NHL-seura New York Rangersin maalivahti Antti Raanta on oppinut tavan luoda positiivia kokemuksia, kun peli ei kuljekaan.

Raanta hengittää rauhallisesti ennen kuin pukee varusteet ja käy mielessään läpi parhaita pelisuorituksiaan. Näin mieli rauhoittuu ja stressihormonitaso laskee.
Sillä mieli ei pysty erottamaan, mikä on mielikuvitusta ja mikä totta.

Sama harjoittelu pätee myös passipaikalla. Arvioidaan ampumaetäisyydet ja -sektorit, niin kuin Rokka Tuntemattomassa sotilaassa ”… kun on tuon näreen kohdalla …”
Lataamaton kivääri viedään poskelle ja kuljetetaan asetta, kuin oikeassa metsästys tilanteessa. Etsitään kiintopisteet ampumasektorille, parannetaan turvallisuutta.

Kun oikea metsästystilanne tulee, teemme asioita oikein. Aikaa laukauksen suorittamiseen tuntuu olevan riittävästi, samalla tarkistetaan onko se oikea saaliseläin.

Aivoille on ihan sama, teetkö jotain konkreettisesti vai onko se vain mielikuvaa.

Onnistunut suoritus

Huippusuorituksiin liittyy siis englanninkielinen käsite ”flow”, jolla tarkoitetaan vapautunutta tilaa, jossa suoritus tapahtuu automaatisesti, ponnistelematta.

Onnistuneissa suorituksissa on yhteisiä piirteitä tähän tilaan liittyen.
– mielen rauhoittuneisuus
– fyysisen rentouden tunne
– korkea itseluottamus
– voimakas keskittyminen suoritukseen
– vahvuuden, energian tunne
– mielen hallinta
– stressituntemusten hallinta
– ulkopuolisen ympäristön poissulkeminen tietoisuudesta

Flow-tilaan pääsemiseksi on kyettävä rauhoittamaan mieli liiallisesta pään sisäisestä ja ruumiillisesta jännityksestä sekä tunnistettava itselle ominainen jännitystaso ja yksittäiset tunnetilat.

Näitä tunnetiloja voidaan hakea suoritustilanteeseen erilaisten mentaalisten menetelmien avulla.

Psyykkinen harjoittelu on metsästäjän henkisten kykyjen kehittämiseen tähtäävä tapahtuma. Päämääränä on luoda valmius halun, ”tahtomisen”, ja kyvyn, ”osaamisen”, yhteisvaikutukselle. Yhteisvaikutuksen perustana on aivojen ns. vapaan energian tila, joka ilmenee tilanteisiin sopivana, tuloksiin ja menestykseen vaikuttavana käyttäytymisenä.

Tiukan paikan tullen suoritukset sujuvat harjoitetulla tavalla, ilman että siihen valmistautuminen tai keskittyminen sitoisi enää aivopääomaa.

Kun ihminen rentoutuneessa tilassa kuvittelee stressitilanteita ja niiden hallintaa, hänen suhtautumisensa ja reaktionsa aidoissa tilanteissa on hallitumpaa sekä vakaampaa.

Mielikuvaharjoittelussa metsästäjä suorittaa ajatuksissaan kuvitellun liikkeen, liikesarjan tai tilanteen, keskittyen sen oikeaan tekniseen suorittamiseen tai suoritusta häiritsevien tekijöiden poistamiseen.

Todellisen mielikuvan saavuttamisen apukeinona voidaan käyttää videokuvaa ja erilaisia avainsanoja. Mielikuvaharjoittelusta käytetään myös nimityksiä mentaalinen ja ideomotorinen harjoittelu. Mielikuvaharjoittelun avulla vahvistetaan liikkeen tai tilanteen hallitsemisen edellytyksiä. Harjoitus on aktiivinen ja energiaa kuluttava tapahtuma.

Mielikuvaharjoitelun avulla poistetaan pelkoja ja suoritusta rajoittavia suojamekanismeja, edistetään taitojen oppimista, kehitetään automaatiota, parannetaan keskittymiskykyä ja vahvistetaan itseluottamusta.

Oikeiden mielikuvien avulla voidaan tasapainottaa tahdosta riippumattoman hermoston säätelemiä toimintoja ja tunteita.

Tutki puuttuuko kokemuksestasi jotain, jos jotakin puuttuu, tee tarvittavat muutokset.
Kun mielikuva(t) ovat vahvimmillaan, ankkuroi tunnetila johonkin sinulle sopivaan aiheeseen. Osaa nauttia vielä hetki hyvistä suorituksista ja hyvän olon tunteesta.

Metsästyssuorituksessa on aina kaksi erilaista tekijää, riistan tunnistaminen ja ampumasuoritus.

Saaliseläin on tunnistettava kaikissa mahdollisissa metsästys olosuhteissa. Vesilinnustuksessa on tunnettava lintujen elinolosuhteet, äänet, lentotapa ym. Video on helppo tapa tutustua eri lajeihin. Metsästys alueella liikkuminen opettaa tunnistamaan alueelle tyypillisen lajiston.

Ampumasuorituksen alussa lajitunnistus on tehtävä luotettavasti muutamassa sekunnissa, ennen liipaisimen painnallusta.

Samalla on varmistettava oikea ampuma etäisyys ja turvallinen ampumasektori.
Mielikuvaharjotteista on apua kun turvallinen ampumasektori pitää määrittää muutamassa minuutissa ennen suoritusta

Myös keskeytetty suoritus on onnistunut suoritus.

Tallenna

Kategoria(t): Riistanhoito Avainsana(t): , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s