Raivaustyö käy urheilusuorituksesta – väärä valmistautuminen tappaa takuulla työmotivaation

Metsätyötä tekevällä ruoka- ja juomatankkauksen pitää olla samalla lailla kunnossa kuin kestävyysurheilijalla.

”Kannattaa mieluummin raivata vähän päivässä ja paljon viikossa kuin vetää itsensä kerralla liian hapoille”, Matti Äijö suosittelee.

Lämpömittarin elohopea on loppukesän päivänä kivunnut hellelukemiin, mutta Matti Äijön metsässä Ikaalisissa pärisee kolme raivaussahaa.

Äijö raivaa tulevan talven harvennushakkuutyömaalta alikasvosta pois yhdessä poikiensa Akun ja Vilin kanssa.

”Kun on kuuma keli, vaihdoimme taimikonhoidosta ennakkoraivaukseen. Täällä on enemmän varjoa ja ilmavirta käy paremmin kuin tiheässä taimikossa”, Äijö toteaa.

”Jokainen päivä on oikea päivä mennä raivuulle, jos metsä sitä vaatii”, hän kuittaa kysymyksen tukalasta säästä.

”Mutta totta kai raivaustyöstä nauttii enemmän keväällä ja syksyllä.”

Kesällä raivaajan on syytä pitää erityisen hyvää huolta omasta tankkauksestaan, ettei nestehukka yllätä.

”Metsätyö liippaa hyvin läheltä kestävyysurheilua”, Äijö vertaa.

”Jos päivän aikana sahaa tehokkaasti 4–5 tankillista, syke pysyy korkealla. Suoritus vastaa rauhallista pitkän matkan hiihtoa.”

Äijö on kokenut hiihdon ja suunnistuksen harrastaja.

Hän soveltaa urheilussa hyväksi havaitsemiaan ravitsemusoppeja metsätöissä. Tärkein asia on riittävä nesteytys.

”Raivaajalla pitää kulua kesällä enemmän vettä kuin sahan tankkiin menee bensaa. Vähintään jokaisen tankkauksen yhteydessä pitää juoda.”

Äijön perusjuoma on vesi, joskus juodaan myös mehua ja kovan päivän jälkeen hän lisää illalla veteen hiukan merisuolaa. ”Olen huomannut, että iän karttuessa kramppeja tulee helpommin.”

Evääksi Äijö ei ota tuhtia ruokaa.

”Sen olen kestävyysurheilussa oppinut, että jos syön päivällä raskaan lihasopan, ehtoopuolen suoritus jää heikoksi.”

Raivauspäivän eväät ovat usein täysjyväleipää, hedelmiä ja kahvia. Ennen metsään lähtöä Äijö syö aamupalaksi marjoilla höystetyn kaurapuuron.

”Työpäivän jälkeen syödään lämmin ruoka, mutta energiasaantia on hyvä tasata niin, että illalla syö vielä tukevan iltapalan.”

Raivaussahatyön pahin sudenkuoppa on Äijön mielestä liian kovien tavoitteiden asettaminen omaan fyysiseen kuntoon ja osaamiseen nähden.

”Silloin tulee helposti henkinen väsymys.”

Hän varoittelee myös työhön sopimattomista välineistä.

”Työmotivaation saa varmasti tapettua vaarin 1970-luvun perintösahalla, huonosti teroitetulla sahalla tai väärin säädetyillä valjailla.”

Silloin kun välineet ovat kunnossa ja tavoitteet kohtuullisia, raivaustyö on mukavaa ja rahanarvoista puuhaa.

”Työkykyiselle metsänomistajalle taimikonhoito on kannattavaa hommaa, siinä pääsee omatoimityönä parhaille palkoille.”

Lähde: Raivaustyö käy urheilusuorituksesta – väärä valmistautuminen tappaa takuulla työmotivaation – Metsä – Maaseudun Tulevaisuus

Kategoria(t): Metsänhoito Avainsana(t): , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s