Italiassa sienimetsään on yleensä asiaa vain seuran jäsenellä – sienestyskausi vaatii usein kuolonuhreja

Havupuut humisevat tuulessa, pihlajanmarjat roikkuvat puissa raskaina ja kadun varressa myydään valtavia perunasäkkejä. Silan vuoristo Calabriassa eteläisessä Italiassa muistuttaa monin tavoin Suomea.

Se on myös yksi Italian tärkeimmistä sienestysalueista, joka on kuuluisa erityisesti herkkutateistaan.

Olen käynyt sienessä lapsesta saakka, 40 vuoden ajan. Syön ne mieluiten raakana oliiviöljyn ja yrttien kera, tai sitten pastan tai risoton kanssa, kertoo paikallinen sieniasiantuntija Danti ­Beniamino San Giovanni in Fioren kylässä.

Italiassa sienestys ei ole aivan yhtä yksinkertaista kuin Suomessa, vaan jokainen alue säätelee sitä hieman eri tavoin. Useimmiten sieniä saavat kerätä vain paikallisen sieniseuran jäsenet, jotka ovat maksaneet jäsenmaksun.

Joissain tapauksissa jäsenkortin saa vain sienestyskurssin suorittamalla.

Sienestämiselle on myös erilaisia rajoituksia liittyen esimerkiksi sallittuihin sienestyspäiviin, sienten kokoon, kuljetustapaan ja päivittäin kerättävään määrään.

Sääntöjen noudattamista valvovat metsänvartijat, jotka voivat määrätä rikkomuksista sakkoja. Beniaminon mukaan käytännössä säännöissä kuitenkin joustetaan, ainakin Silassa.

Talouskriisin myötä Calabriassa katsotaan sormien läpi varsinkin niitä harrastelijasienestäjiä, jotka keräävät sieniä yli päivittäisen sallitun määrän ja myyvät ne.

Täällä on liian paljon työttömyyttä, jotta sääntöjä voitaisiin noudattaa tarkasti. On ­kokonaisia perheitä, jotka elävät pelkästään sienistä ja muista metsän antimista saamillaan tuloilla, kertoo sienten tukkuliikkeen Camigliatellon kylässä omistava Claudio Franzese.

Franzesen mukaan kriisi on myös pidentänyt aikaa, jonka sienestäjät viettävät metsässä. Nykyisin monet saattavat etsiä elantoaan metsistä 10-12 tuntia putkeen.

Sienistä käydään Silassa kovaa kilpailua. Paikallisen tupakkakioskin omistaja Gabriele Rota kertoo sienestäjien turvautuvan monenlaisiin strategioihin löytääkseen ja salatakseen parhaat apajat.

Sateen jälkeen sienestäjät kiertävät aluetta autolla nähdäkseen, missä on satanut. Myöhemmin he palaavat paikalle etsimään sieniä.

Kun heiltä kysyy, mistä he löysivät sienet, he sanovat aina aivan toisen paikan. Usein he myös tulevat metsästä pois toiselta puolelta. Toiset sienestäjät näkevät kuitenkin pelkästään sieniä katsomalla, mistä ne on poimittu, Rota sanoo.

Vaikka kerätyt sienet voi Italiassa tarkistuttaa maksutta paikallisen terveyskeskuksen sieniasiantuntijalla, sienestyskausi vaatii joka vuosi kuolonuhreja.

Myrkkysienten lisäksi sienestyksen riskeihin kuuluvat vuoristoisessa maastossa sattuvat kaatumiset ja putoamiset. Myös eksyminen on yleistä, kun metsään lähtee harrastelijoita.

Sienestäjät eivät ole tarpeeksi varovaisia. Syötävät ja myrkylliset sienet muistuttavat toisiaan, mutta niillä on myös eroja, Danti Beniamino sanoo.

Kun Silassa ei ole sienestyskausi, joudutaan sieniä kovan kysynnän vuoksi toisinaan tuomaan ulkomailta. Claudio Franzese kertoo ostaneensa sieniä myös Suomesta.

Ne olivat kaikista kauneimpia, ja makukin oli hyvä, Franzese muistelee.

Lähde: Italiassa sienimetsään on yleensä asiaa vain seuran jäsenellä – sienestyskausi vaatii usein kuolonuhreja – ESS.fi

Kategoria(t): Riistanhoito Avainsana(t): , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s