Metsän Jumala Tapio – Metsän rajan ylitykseen tarvittiin lupa

Tapio on suomalainen metsän jumala.

Suomalaisten metsäsuhteen juuret ulottuvat kauas myyttiseen aikaan. Jokaisen tuvan pihapiirissä on seisonut uhripuu, johon ihmisen kohtalo on sidottu.

Puun välityksellä pidettiin yhteyttä vainajiin, henkiin ja haltijoihin. Puulle uhrattiin ja siltä pyydettiin apua sairauksiin.

Metsän rajan ylitykseen tarvittiin lupa ja vieraassa valtakunnassa oli osoitettava kunnioitusta. Haltioiden välityksellä oltiin yhteydessä metsään ja huolehdittiin siitä, ettei metsää ihmisen toiminnalla loukattu.

Metsänhaltijoilla oli erilaisia nimiä ja muotoja.

Ne pitivät huolta metsän puista ja eläimistä, niiden vallassa oli metsän kulkijan onni. Haltiat varoittivat vaarasta tai opastivat hyvälle saalispaikalle, mutta suuttuneena ne aiheuttivat paljon vahinkoa.

Jos metsänväki vihastui, ei saalista tullut ja pedot kävivät kimppuun. Haltiat saattoivat viedä kulkijan metsänpeittoon, jolloin maailma pyörähti ympäri.

Metsänpeittoon joutunut kulki ympyrää, eikä eksynyt tunnistanut tuttujakaan paikkoja. Etsijöilleen metsänpeittoon joutunut oli kuin näkymätön, tai kivi tai kanto.

Häntä ei myöskään kuultu, vaikka hän itse näki etsijänsä. Eikä hän vastannut, vaikka kuuli etsijäin kutsuvan.

Ukko – ylijumala oli kaikkien jumalien päällikkö.

Rauni on Ukko – ylijumalan puoliso, maan emo

Tapio – metsänjumala hallitsee metsää ja metsän eläimiä. Hänen vallassaan on myös metsästäjän saalisonni.

Tapion vaimo oli Mielikki, metsän emäntä. Mielikin nimikkopuu oli honka, joten häntä kutsuttiin myös nimellä Hongatar. Heillä oli tytär Annikki, sekä poika Pellervo.

Pellervo oli metsän kylväjä, kasvuvoiman edustaja ja keväisen luonnon henkiin herättäjä.

Ahti – vedenhaltija hallitsi vesiä ja kalansaaliita.

Vellamo on Ahdin puoliso, vedenneito. Veden väkeen kuului myös Koskenhaltija joka soitollaan houkutteli ihmisiä hyppäämään koskeen

Hiisi oli pahan paikan haltija

Hitto on tervanpolton haltija

Metsänneito on kaunis neito edestä, mutta selkäpuoli on näkymätön, tai kuin kuusen kylki, tervaskanto, tai jokin muu metsässä näkyvä kohde

Aarni vartioi aarretta metsässä tai suolla

Hittavainen on jäniksenpyytäjän suojelija, ja myös jänisten suojelija, ja esiintyy itsekin usein jäniksenä

Lukutar on mustien kettujen haltia

Käreitär on kettujen haltia, suojelija ja kantaäiti

Ajatar on yksi metsän haltiattarista. Nimi viittaa ajan kulumiseen.

Nyrckes on oravien haltia.

Tuheroinen on vesikkojen haltia.

Juoletar on saukkojen haltia.

Hillervo on hillerien haltia.

Juonetar on peurojen haltia, joka myös johdatti peuran saalistajansa ansaan.

Tuometar on Tapion tyttären Annikin esiintymismuoto. Nimi viittaa suoraan kauniskukkaiseen tuomeen.

Katajatar on kaunis neiti, katajan haltia, joka auttoi karhujen karkotuksessa.

 

Kategoria(t): Riistanhoito. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s