Japanissa on tahtoa metsäalan kehittämiseen – itävaltalainen yhteistyökumppani kehotti japanilaisia hakemaan apua Pohjois-Karjalasta

Yhteistyösopimus Naganon alueen ja Pohjois-Karjalan välillä solmittiin keskiviikkona. Naganon tavoitteena on olla Japanin ykkönen metsä- ja biotaloudessa.

Japanilla on merkittävät metsävarat ja puuston kasvu on samaa luokkaa kuin Suomessa, noin 100 miljoonaa kuutiometriä vuodessa.

Maan viranomaiset sekä sijoittajat ovat kiinnostuneita bio- ja kiertotaloudesta. Alalla nähdään kasvu- sekä kehitysmahdollisuuksia, mutta japanilaisilta puuttuu osaamista kehittää metsäalaa ja sitä vajetta he pyrkivät korjaamaan kansainvälisellä yhteistyöllä

Keskiviikkona Japanin Naganon alue ja Pohjois-Karjala käynnistivät ainutlaatuisen metsä- ja biotalousyhteistyön, kun alueiden edustajat allekirjoittivat yhteistyösopimuksen.

Japanilaiset eivät kääntyneet suomalaisten puoleen sattumalta

Naganon alue on tehnyt seitsemän vuoden ajan yhteistyötä itävaltalaisten kanssa erityisesti puunkorjuuseen ja korjuukalustoon liittyen. Ruotsalaisten osaamista kohtaan japanilaiset ilmaisivat myös kiinnostuksensa, mutta eivät saaneet vastakaikua.

”Toiveissa on kehittää metsäteknologiaa, lisätä alan digitalisaatiota ja oppia uusia innovatiivisia tapoja hyödyntää puuvaroja.

Näiden toiveiden toteuttamiseksi itävaltalaiset kehottivat aloittamaan yhteistyön pohjoiskarjalaisten kanssa”, kertoi Naganon hallinnon edustaja Akira Yamazaki keskiviikon tilaisuudessa.

Hän myös antoi käytännön esimerkin tietotaidon tarpeesta

Japanissa laki velvoittaa maan hallintoalueita inventoimaan metsävarat viiden vuoden välein.

”Käytössä oleva laserkeilausmenetelmä on todella kallis ja tiedämme, että suomalaiset inventoivat metsänsä murto-osalla siitä hinnasta.”

Japani on jaettu 47 valtionalaiseen hallintoalueeseen, eli prefektuuriin. Nagano on alueista kolmanneksi metsäisin, sen maapinta-alasta on 79 prosenttia metsää.

Alueen tavoitteena on olla Japanin ykkönen metsä- ja biotaloudessa.

Japanin metsistä noin 40 prosenttia on istutusmetsiköitä, valtaosa niistä on istutettu toisen maailmansodan jälkeen. ”1960-luvulla yleinen mielipide oli, että metsiä pitää ensisijaisesti suojella, ei käyttää.

Nyt tilanne on kääntynyt, sillä metsävarat ovat runsaat ja metsien monikäyttöä kannatetaan”, kuvailee Yamazaki.

Naganossa noin puolet metsistä on yksityismetsänomistajien omistuksessa, valtio omistaa kolmanneksen ja loppu on yhteisöjen sekä hallintoalueen omistuksessa.

Suojelualueitakin löytyy, Naganon alueella noin puolet yksityismetsänomistajien metsistä on suojeltu.

Yamazaki huomauttaa, että suojeluperuste ei aina liity luonnonarvojen suojeluun. Alue voi olla suojeltu sen takia, että se on tärkeää pitää metsitettynä koko ajan eroosion estämiseksi ja luonnonkatastrofien varalta, kuten esimerkiksi maanvyöryjen.

Suomen ja Japanin välillä ei ole aiemmin ollut aluetason yhteistyötä metsä- ja biotalouden alalla. Yhteistyösopimuksen solminen ajoitettiin maiden satavuotisen diplomaattisen yhteistyön juhlavuoteen.

Sopimuksessa Naganon hallintoalueeseen kuuluvalla Inan kaupungilla on erityinen rooli.

Japanin valtio on valinnut Inan yhdeksi mallikaupungeista testaamaan uusia, edistyneitä teknologioita. Kaupungissa sijaitsee myös Shinshun yliopiston maatalous-metsätieteellinen tiedekunta.

Yhteistyön luominen Naganon alueen kanssa on alkanut jo vuonna 2017. Taustalla on Business Joensuun Gateway-hanke.

Lähde: Japanissa on tahtoa mutta ei taitoa metsäalan kehittämiseen – itävaltalainen yhteistyökumppani kehotti japanilaisia hakemaan apua Pohjois-Karjalasta – Metsä – Maaseudun Tulevaisuus

Kategoria(t): Metsänhoito. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s