Intiaanit kutsuvat suomalaisia nimellä ´he-jotka-saunovat-paljon´ – madoodoowiniwag

Intiaanit eivät tunteneet savusaunaa, mutta puusta ja nahasta rakennetut hikimajat olivat kovassa käytössä. Saunan virkaa saattoi toimittaa myös kota tai maakuoppa.

Vihtominenkin yhdisti

Intiaanit kummastelivat aluksi tulokkaiden savumajoja, mutta sielunveljeys syntyi pian.

Kohta jo kylvettiin yhdessä, ja intiaanit alkoivat kutsua suomalaisia hikimajaihmisiksi. Pohjois-Amerikan suurten järvien alueella asuvat ojibwaintiaanit kutsuvat suomalaisia vieläkin nimellä madoodoowiniwag, ´he-jotka-saunovat-paljon´.

Suomalaisten löylyinnon tuntien olisi helppo mieltää sauna suomalaiseksi keksinnöksi, mutta sellainen se ei taida olla, vaikka löylyttelyperinteemme ulottuukin parin vuosituhannen taakse.

Saunan kaltaisia hikoilukylpyjä harrastettiin jo antiikin Kreikassa ja Roomassa, ja Venäjällä saunominen on yhtä vanha tapa kuin meillä.

Saunakansan kruunu on kuitenkin edelleen tukevasti täällä. Ansaitusti, sillä kyselytutkimusten mukaan jopa joka kolmas meistä kuuntelee kiukaan sihinää useita kertoja viikossa ja saunan karttajia saa hakemalla hakea.

Lääkäri tulkitsi paljon oikein jo 1765

Vaikka alkukodista on epäselvyyttä, yksi asia on varma: saunatutkimuksen ensi askeleet otettiin Suomessa – tosin asialla oli ruotsalainen.

Ruotsin tiedeakatemian julkaisusarjassa ilmestyi helmikuussa 1765 lääkäri Anton Rolandsson Martinin raportti Fysiologisia tutkimuksia ja havaintoja suomalaisen rahvaan käyttämien saunojen hyödyistä ja haitoista.

Silloisen Ruotsin valtakunnan jokaisessa kolkassa saunottiin, mutta kaikkein innokkaimmat kylpivät löytyivät Viipurin ja Savonlinnan läänistä läheltä Venäjän rajaa.

Martin havainnoi kuukausien ajan heidän olojaan, tutki kuumuuden vaikutusta elimistöön lämpömittarilla ja kuunteli sydämen toimintaa. Joukossa oli niin aikuisia kuin lapsia.

1700-luvun tutkimusmenetelmät olivat alkeellisia, mutta tulokset ovat kestäneet hyvin aikaa. ”Hänen kymmenestä päätelmästään neljä meni nykykäsityksen mukaan nappiin”, Lasse Viinikka sanoo.

Se on paljon se

Jos saa veikata, tuskin kovin moni nykyinen lääketieteen tutkimus pitää yhtä hyvin kutinsa neljännesvuosituhannen päästä.

Martin kuvasi tarkasti ihon lämpötilan nousun, pulssin kiihtymisen ja lihasten rentoutumisen. Hien hän huomasi vähentävän virtsaa.

Hän havaitsi myös saunan tärkeimmän terveysvaikutuksen, mielen rentoutumisen. Harvoin ja lempeissä löylyissä kylpeneet tunsivat olonsa merkillisen iloiseksi ja kevyeksi.

Haittojakin lääkäri kirjasi

Olo paheni, jos saunoi liian usein kovin kuumassa.

Yhtä pahan virheen teki se, joka nousi lauteille täydellä vatsalla.

”Sauna on ihan hyvä tutkimattakin”

Saunatutkimuksen kulta-aika sijoittuu presidentti Urho Kekkosen valtakaudelle. Tutkimussaunoja nousi tiuhaan. Omansa rakensivat niin Valtion teknillinen tutkimuskeskus, Työterveyslaitos kuin Helsingin yliopisto. Suomen Saunaseuran Lauttasaaren-löylylaitoksen tutkimussauna lämpeni ensi kertaa jo olympiavuonna 1952.

Yksi ohitti tärkeydessä kaikki, eikä siellä tehty tiedettä vaan päätettiin.

Tamminiemen sauna toimi Suomen poliittisen vallan hermokeskuksena, jonne presidentti Kekkonen kokosi yhteiskunnallisia vaikuttajia. Ilman Tamminiemen saunaa moni kimurantti tilanne olisi jäänyt solmuun ja sopimatta.

Vaikka Kekkonen arvosti saunaa, saunatutkimukseen hän suhtautui varautuneemmin. Valtion rahaa pyytänyt tohtori sai vastaukseksi murahduksen: ”Sauna on ihan hyvä tutkimattakin.”

Lähde: Sota saunasta: Ulkomaisissa tutkimuksissa on peloteltu syövillä, sydänkuolemilla, sperman heikkenemisellä ja sikiöiden epämuodostumilla – sitten suomalaistutkimus räjäytti pankin – Tiede – Helsingin Sanomat

Kategoria(t): Matkailu Avainsana(t): , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s