Lammastilallinen ei saanut rahaa petoaitoihin – susi tappoi 22 lammasta, niin korvaukset tulevat jälkijunassa

Petoaitoja rakennetaan nyt enemmän kuin koskaan. Aidanrakennus kulkee käsi kädessä petotuhojen kanssa.

Kannuksen ja Sievin rajalla ollaan kaukana asutuskeskuksista ja sudet, karhut sekä ilvekset liikkuvat. Kerran Satu Kumpulaisen uuhi katosi ilveksen suuhun. Tänä syksynä sudet tappoivat 22 lammasta.

Marraskuussa lampaat viettävät jo yönsä sisätiloissa, joten petohuoli on toistaiseksi ohi. Keväällä ajatukset kääntyvät taas eläinten turvallisuuteen.

Yhtään yötä ei mene, ettenkö miettisi, että mitä sieltä aamulla löytyy.

Sähköistetty petoaita ei suojannut

Petotuhot sattuivat joka kerta laitumilla, joita sähköistetty petoaita ei suojannut. Tilalla toivottaisiin kovasti, että Riistakeskuksen rahoittamaa sähköaitaa saataisiin lisää.

Viime vuonna Riistakeskuksella ei ollut tarpeeksi rahaa. Ehkä tällä kertaa rahaa riittää.

Tila on viime vuosina laajentanut rajusti ja uuhia ja karitsoja on noin 700. Uusia laitumia on otettu käyttöön, eikä sähköistä suojaa ole läheskään kaikkialla.

Pitkä kokemus

Suomessa on rakennettu petoaitoja 1990-luvusta lähtien. Mallit ovat vaihdelleet sitä mukaa, kun kokemukset ovat karttuneet.

Nyt Riistakeskus luottaa viisilankaiseen sähköaitaan, jossa alin lanka alkaa 20 sentin päässä maasta. Korkeutta aidalla on metri neljäkymmentä senttiä.

Tekniikka on periaatteessa samanlaista kuin eläintalouksien muissakin sähköpaimenissa, mutta lankoja, korkeutta ja tehoa on enemmän. Riistakeskus luottaa tekniikkaan, sillä tulokset ovat kiistattomat.

15 vuoden aikana on sattunut vain kymmenkunta tapausta, joissa peto on päässyt aidan ohi.

Se on murto-osa näinä vuosina pystytettyihin useisiin satoihin aitoihin verrattuna. Tuolloin aita on usein ollut jollain tavalla viallinen, kertoo Suomen Riistakeskuksen riistavahinkovastaava Reijo Kotilainen Pohjois-Karjalan aluetoimistosta, jossa kaikki aitahakemukset käsitellään.

Viime vuosina sudet ovat tappaneet noin 130 lammasta ja 5–20 nautaa vuodessa. Näitä tuhoja ehkäistäkseen valtio kustantaa petoaitojen rakennusmateriaalit. Tilallinen joutuu omakustanteisesti itse pystyttämään aidan ja huolehtimaan sen toimivuudesta.

Luonnonvarakeskuksen arvioiden mukaan Suomessa on susiyksilöitä hiukan yli 200, karhuja runsaat 2100 kappaletta ja yli vuoden ikäisiä ilveksiä runsaat 1900. Susi on Suomessa määritelty erittäin uhanalaiseksi ja karhu sekä ilves vaarantuneiksi lajeiksi.

Riittävätkö rahat?

Parin viime vuoden aikana Suomeen on noussut petoaitoja muutamista kymmenistä kilometreistä jopa 130 kilometriin vuodessa.

Aitojen tarve on lisääntynyt sitä mukaa, kun suurpetokannat ovat hoitosuunnitelmien mukaisesti levittäytyneet läntiseen Suomeen.

Käytännössä hakemus lähetetään Riistakeskukselle, joka arvioi, kuinka kova petoaidan tarve on.

Yleensä hakemuksia satelee 50–90 vuosittain, eikä aina kaikkiin aitoihin ole löytynyt rahaa.

Tämä vuosi on ollut poikkeus, kertoo riistavahinkovastaava Reijo Kotilainen. Petovahinkokorvauksista jäi budjetoitua rahaa käyttämättä ja sitä voitiin ohjata vahinkojen ennaltaehkäisyyn.

Yleensä rahaa on varattu noin 300 000 euroa vuodessa, mutta tänä vuonna summa on puoli miljoonaa.

Näyttäisi siis siltä, että rahat tästä syystä riittävät. Se tosin riippuu siitä, kuinka vaikea syksystä tulee tuhojen kannalta. Vahinkohuippuhan on nyt syksyllä, kun susilauma opettaa pentuja saalistamaan.

Rakentaminen seuraa suden liikkeitä

Suurpetojen keskittymä 1990-luvulla oli Itä-Suomessa ja pedot aiheuttivat vahinkoja erityisesti lammastiloille. Petoaitojen pystyttäminen keskittyikin pitkään Itä-Suomeen.

Nyt sinne on jo rakennettu tarvittavat aidat. Sudet ovat siirtyneet Länsi- ja Lounais-Suomeen, ja näillä uusilla alueilla on syntynyt äkillinen kotieläinten suojauksen tarve, kertoo Reijo Kotilainen.

Pohjalaismaakunnissa ja Varsinais-Suomessa susien, karhujen tai ilvesten levittäytyminen oman tilan liepeille on siis suhteellisen uusi asia. Kaikki tilalliset eivät ole ehtineet tai pystyneet suojaamaan tilojaan.

Uhasta huolimatta kaikki tilalliset eivät ole myöskään lämmenneet petoaidan rakentamiselle. Materiaalit toki saa valtiolta, mutta tilallisen on omalla kustannuksella pystytettävä aita sekä huolehdittava siitä.

Joissain tapauksissa luonnonsuojelijat ovat osallistuneet petoaitojen pystyttämiseen. Satu Kumpulainenkin sai muutama vuosi sitten eteläsuomalaisilta Luonto-Liiton aktiiveilta apua aidan pystyttämiseen.

Aita ei ole ongelmaton ratkaisu

Kumpulaisen mukaan suurin ongelma on se, että aidan alimpien lankojen alusta on pidettävä puhtaana ruohoista. Varsinkin alkukesästä ruoho kasvaa nopeasti, joten siellä on trimmeröitävä lähes viikoittain.

Se on tälläkin tilalla melkein yhden ihmisen työpanos.

Sähköaidan alimmat langat eivät saa ottaa maa- tai kasvillisuuskosketusta, muuten sähköaidan teho laskee.

Kumpulainen on omakustanteisesti myös parannellut viimeisimmäksi rakennettua sähköaitaa. Oma kokemus kertoo, ettei viiden langan kanssa saada tarpeeksi pelotetta aikaan.

Aitaa on tihennetty asentamalla yksi lanka lisää ja samalla sitä saatiin korotettua puoleentoista metriin.

Ylin lanka kulkee aivan tolppien päässä, ettei esimerkiksi karhu pääse tarttumaan tolppaan ja kiskaisemaan sitä maasta. Toisaalta alin lanka on 15 sentin päässä maasta, ettei susi pääse kaivautumaan sen alitse.

Tilallinen kokee olevansa yksin

Lammastilallinen toivoo, että valtiolla riittäisi enemmän rahaa petoaitoihin. Muukin tuki kelpaisi.

Esimerkiksi korvaukset petotuhoista olisi mukava saada aiemmin kuin puolen vuoden-vuoden päästä.

Kun tämä EU:n ohjelmakausi alkoi, tällä alueella ei ollut näin paljon petoja.

Nyt tilanpitoa on kuitenkin pakko jatkaa sovitun viisivuotiskauden, muuten joutuu maksamaan korvauksia. Toivoisin, ettei petovahingon sattuessa tilallinen olisi näin yksin.

Nyt korvaukset tulevat jälkijunassa, murehtii Kumpulainen.

Lähde: Lammastilallinen ei saanut viime vuonna rahaa petoaitoihin, ja tänä syksynä susi tappoi 22 lammasta: “Ehkä tällä kertaa rahaa riittää” | Yle Uutiset | yle.fi

Kategoria(t): Riistanhoito Avainsana(t): , , , , , , , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s