Lähikala päätyy yhä useammin hylkeen tai merimetson vatsaan – rannikkovesien kalakannat romahtamassa

Ruokapöydistä saa pian vain norjalaista viljeltyä lohta, sillä rannikkovesillä kalakannat ovat romahtamassa.

Kehitys voi olla nopeakin, varoittaa kehitystä parin kymmenen vuoden ajan seurannut biologi. Tilanteen korjaaminen on kiinni poliitikoista.

Biologi ja kalatalousaktivaattori Maria Saarinen on ollut jo parinkymmenen vuoden ajan mukana erilaisissa ammattikalastuksen kehittämishankkeissa. Viime vuoden alusta lähtien hän on toiminut Saaristomeren kalatalouden toimintaryhmässä.

Ammattikalastajien kannalta kehitys on ollut rankkaa

Saarisen mukaan Saaristomeren viimeiset ammattikalastajat ovat alkaneet luovuttaa. Nuoret kalastajat ovat tehneet isoja investointeja, mutta kala alkaa loppua.

Saaristomeren tilannetta voidaan soveltaa koko rannikolle, tietenkin alueelliset piirteet huomioon ottaen, Saarinen sanoo.

Ammattikalastajien apajia verottavat yhä enemmän harmaahylkeet. Saarinen huomautti, että laskentakanta ei ole sama kuin todellinen kanta: 32 000 hylkeen laskentakanta tarkoittaa 40 000 – 54 000 hylkeen kantaa.

Viisas saalistaja

Sen lisäksi, että hylje verottaa kalakantaa, se myös pelottaa kalat pois.
Itämerellä harmaahylkeen ravinnosta isoin osa on silakkaa.

Sen jälkeen tulevat kivinilkka, ahven, kuha, siika ja kilohaili.

Suomenlahdella kalastetaan eniten siikaa ja lohta, Saaristomerellä ahventa ja kuhaa.
Harmaahylkeet verottavat ammattikalastajien saaliita, mutta niistä on muutakin haittaa: ne rikkovat pyydyksiä ja aiheuttavat lisätyötä, sillä pyydykset täytyy käydä tarkistamassa jopa kolme kertaa päivässä, ja pyydysten jatkuva korjaaminen on työlästä.

Hylkeenkestävä rysä on iso, noin 15 000 – 16 000 euron investointi.

Sekään ei aina ole ratkaisu, sillä esimerkiksi kuha ei mene rysään, vaan sitä on kalastettava verkoilla.

Hylje on viisas eläin. Osan saaliista hylje ottaa niin, ettei kalastaja edes huomaa sitä. Vahingot saattavat olla sataprosenttiset, koska osa hylkeistä osaa irrottaa kalat verkoista niin, ettei siitä jää jälkiä.

Hylkeet tulevat yhä lähemmäs: niitä on nähty Turun Aurajoessa, Porvoonjoessa ja Loviisanlahdella muutaman kilometrin päässä keskustasta.

Harmaahylkeen metsästys aloitettiin uudelleen 1997. Suomen kiintiö on nyt 1 050 yksilöä ja lisäksi Ahvenanmaalla 450 yksilöä.

Saaristossa metsästys on kuitenkin vaikeaa ja vain 20 prosenttia kiintiöstä käytetään. Lisäksi Euroopan unioni on kieltänyt hyljetuotteiden myynnin ja se laskee kiinnostusta metsästykseen.

Suomi ei käytä mahdollisuuksiaan

Uusi ongelma, jonka vaikutuksista kalakantoihin ja kalastuselinkeinoon tulevaisuudessa ei ole vielä tarpeeksi tietoa, on kasvava merimetsokanta.

Merimetsojen vaikutuksista kalakantoihin on hyvin ristiriitaista tutkimustietoa. Joidenkin tutkimusten mukaan linnun vaikutus Saaristomeren kuhasaaliisiin on 4–13 prosenttia, toisten mukaan vähennys saattaa olla 20–60 prosenttia saaliista.

Merimetsokanta on kasvanut huimasti vajaassa 20 vuodessa. Pesiä on nyt lähes 26 000, mikä tarkoittaa noin 150 000 yksilöä. Vielä vuonna 2002 pesiä oli häviävän pieni määrä.

Merimetso syö noin puoli kiloa kalaa vuorokaudessa. Saaristomerellä sen ruokavalioon kuuluvat pääasiassa ahvenet, särjet ja kivinilkat. Tietyillä alueilla myös kuhan osuus voi olla merkittävä.

Suomessa merimetsokolonioiden aiheuttamaa vakavaa vahinkoa on ollut vaikea todistaa. Lupia on saatu pääasiassa vain häirintään.

Korsnäsin-Maalahden kalastusalueella juristin muotoilema hakemus kuitenkin eteni niin, että keväällä tuli lupa munien öljyämiseen ja suojametsästykseen. Vaikka laji on suojeltu, se ei siis estä haittoihin saatavia poikkeuslupia.

EU:n lintudirektiivin mukaan poikkeusluvat ovatkin mahdollisia, mutta ainoastaan Suomi ei ole tätä mahdollisuutta käyttänyt.

Saarinen sanoikin, että muutoksen aikaansaaminen on poliitikkojen, viime kädessä Eduskunnan, asia.

Myös merimetsot ovat levittäytymässä yhä laajemmalle alueelle.

Turun Ruissalon kupeessa merimetsoyhdyskunta on kasvanut viidessä vuodessa nollasta 1 216 lintuun. Merimetsoja on nähty myös sisämaassa, muun muassa Säkylän Pyhäjärvellä ja Päijänteellä.

Linnun ainoa luontainen vihollinen on merikotka, mutta sen kanta ei pysty vähentämään merimetsokantaa.

Lähde: Lähikala päätyy yhä useammin hylkeen tai merimetson vatsaan – Lovari

Kategoria(t): Kalastus Avainsana(t): . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s