Minkki paratiisi Oulun ydinkeskustassa – kaupunki järjesti tehopyynnin

Vieraslajiksi luokiteltu peto syö Oulun Hupisaarten puroihin istutetut taimenet. Minkit pyydetään elävänä loukkuihin ja lopetetaan sivummalla.

”Mieluummin tämän tekee ennen kuin puisto täyttyy ihmisistä. Loukussa oleva minkki saattaa joskus pitää pahaa ääntä, kun sitä kantaa sivummalle lopetettavaksi”, metsästystä harrastava Nousiainen sanoo.

Minkki löysi paratiisin Oulun ydinkeskustasta. Hupisaarten kaupunkipuisto puroineen ja niissä polskivine taimenineen houkuttelee minkkiä puoleensa, mutta pienpedon mellastukselle halutaan loppu.

Haitalliseksi vieraslajiksi kesäkuun alusta luokiteltua minkkiä metsästetään muillakin kaupunkiseuduilla, mutta ei missään näin keskustassa.

”Missään muualla ei ole samanlaista kahden kilometrin puroverkostoa hoidetun kaupunkipuiston keskellä”, muistuttaa Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Pauliina Louhi.

Oulun purot olivat pitkään heikossa kunnossa

”Ne olivat talviaikaan kuivillaan ja niihin kertyi hiekkaa, kiintoainetta ja liikakasvillisuutta.”

Kun kaupunki kunnosti purojaan ely-keskuksen kanssa muutama vuosi sitten, taimenen siirtäminen puroihin tuli ajankohtaiseksi.

Tavoitteena on palauttaa Oulun puroihin luonnonvaraisesti lisääntyvä taimenkanta.

”Viime ja tänä syksynä olemme siirtäneet puroihin sukukypsiä kutupareja. Siirrot vaikuttavat onnistuneen hyvin eli mätimunat selviytyivät talven yli hengissä. Alkusyksystä taimenenpoikasia oli satoja”, Louhi iloitsee.

Oulun energian kanssa tehdyn sopimuksen mukaan yhtiö laskee nyt puroverkostoon säännöllisesti vettä.

”Virtaava vesi on houkutellut puroihin myös luonnonlohta, siikaa ja harjusta. Löysimme melkein koko lohikalojen kirjon.”

Iloa vasten oli ikävä yllätys löytää kevättalvella taimenpurojen rantamilta minkinjälkiä.

”Minkin tiedetään olevan tehokas kalanpyytäjä, joten se on uhka taimenen kotiutuksille”, Louhi sanoo. ”Onneksi kaupunki järjesti tehopyynnin alueelle.”

Oulujoki on vanha lohi- ja meritaimenjoki, joka padottiin voimalaitoskäyttöön 1940-luvun puolivälissä.

Purojen kunnostuksen ja taimenkannan palauttamisen taustalla on alueen viihtyisyyden ja matkailuarvon kasvattaminen.

Nousiaisen lisäksi minkinpyytäjien ringissä on kymmenkunta metsästyksen harrastajaa.

Kaupunki hankkii puuhaan välineet

Välineihin kuuluvat loukuissa olevat hälyttimet, joista lähtee pyytäjille tekstiviesti heti, kun eläin on ansassa.

”Viestejä tulee harva se päivä ja yleensä aamuyöllä. Muutaman tunnin kuluessa joku lähtee paikalle”, Nousiainen kuvaa.

Tänä aamuna minkki on ollut pyytäjää kierompi. Loukut ovat tyhjiä, joten Nousiainen joutuu esittelemään muutaman päivän vanhaa saalistaan.

Meneillään on paras pyyntiaika

Talvella minkki ei ole kovin aktiivinen ja kesällä taas ei pyydetä eettisistä syistä, koska minkillä on poikaset.

Lain puolesta minkkejä saa hävittää kesälläkin. Koska minkki ei ole enää riistalaji, vaan haitallinen vieraslaji, kuka tahansa voi pyytää sen, eikä metsästyskorttia vaadita.

Oulun kaupungin metsätalousinsinööri Juho Kuukasjärvi muistuttaa, että minkkiä ei voi lopettaa miten tahansa.

”Lopettaminen on tehtävä eläinsuojelulain mukaisesti eli minkkiä ei voi lopettaa miten tahansa jollain halolla mättämällä tai hukuttamalla. Lopettaminen pitää tehdä kivuttomasti”, sanoo Kuukasjärvi.

Kivuttominta on lopettaa eläin ampumalla. Näin tekee Nousiainenkin, jolla on keskusta-alueella aseessaan aina äänenvaimennin.

Minkinpyynti aloitettiin Hupisaarilla tänä vuonna. Oulun muilla vesistöalueilla on pyydetty minkkiä, supikoiraa ja citykettuakin jo parin vuoden ajan ja siitä on saatu hyviä tuloksia. Lintukannoista maapesijät ovat runsastuneet.

Kuukasjärvi myöntää pyyntityön olevan jossain määrin turhauttavaa. Minkkiä ei saada koskaan kokonaan hävitettyä.

”Minkki liikkuu paljon. Jos Hupisaarilta pyydetään kahden viikon aikana kaikki siinä pyörivät minkit pois, viikon sisään paikalle tulee uudet asukkaat”, Kuukasjärvi kuvaa.

Hupisaarilla aikaa viettäviltä kaupunkilaisilta ja matkailijoilta ei ole tullut palautetta minkkiloukoista. Pyynti on saatu hoidettua Kuukasjärven mukaan huomaamattomasti.

Loukkuihin ei ole mennyt myöskään kissoja, tosin kissanjälkiä niiden ympärillä on näkynyt joskus.

Kun minkinpyynti Oulun kaupungin toimesta alkoi, antoivat jotkut eläinsuojelijat Kuukasjärven mukaan palautetta, että ainoastaan eläinlääkäri voi piikittää minkin kuoliaaksi.

”Se ei ole tietenkään mahdollista. Ja toki eläin kärsisi, jos se vietäisiin loukussa eläinlääkäriin piikitettäväksi”, sanoo Kuukasjärvi.

Vieraslajilla tarkoitetaan lajia, joka on levinnyt luontaiselta levinneisyysalueeltaan uudelle alueelle ihmisen mukana joko tahattomasti tai tarkoituksella.

Minkki on kotoisin Pohjois-Amerikasta, josta se on tuotu Eurooppaan turkiseläimeksi. Suomen luonnonvarainen minkkikanta on muodostunut turkistarhoista levinneistä eläimistä. Osa on levinnyt itärajan takaa, jossa minkkejä istutettiin luontoon Neuvostoliiton aikana.

Koska minkillä ei ole luontaista vihollista, se tehokkaana pienpetona leviää valtoimenaan ympäri maata.

”Minkki on erittäin aggressiivinen ja taitava saalistaja maalla ja vedessä. Näyttää myös siltä, että se jatkaa saalistamista yli oman tarpeen”, kuvaa Nousiainen havaintojaan.

Kun kohteena on ärhäkkä ja kätevä minkki, pitää metsästäjänkin olla ovela.

”Syötit eli silakat ja maivat on vaihdettava vähintään parin päivän välein tuoreisiin ja yrittää välttää ihmisen hajun tarttumista niihin. Yksi konsti on hieroa edellisestä saaliista minkinhajua syöttiin ja toivoa, että se eksyttää minkin loukkuun”, Nousiainen vinkkaa.

Lähde: Minkit löysivät paratiisin Oulun ydinkeskustasta, sitten kaupunki järjesti tehopyynnin – Kotimaa | HS.fi

Kategoria(t): Riistanhoito Avainsana(t): , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s