EU:n lyijykielto hämmentää metsästäjiä – Ke­ve­äm­mis­tä hau­li­ma­te­ri­aa­leis­ta tu­lee eet­ti­siä on­gel­mia

EU:ssa vi­reil­lä ole­va han­ke lyi­jyn käy­tön kiel­los­ta met­säs­tyk­ses­sä, ka­las­tuk­ses­sa ja ur­hei­lu­am­mun­nas­sa on jo eh­ti­nyt tuoh­dut­taa alan har­ras­ta­jia ja po­lii­tik­ko­ja.Ky­sees­sä oli­si käy­tän­nös­sä lyi­jyn to­taa­li­kiel­to, so­ti­las- ja vi­ra­no­mais­käyt­töä lu­kuu­not­ta­mat­ta.

Lyi­jy­kiel­to­suun­ni­tel­ma on EU:ssa kui­ten­kin vas­ta al­ku­te­ki­jöis­sään, ja sil­le on myös ym­mär­ret­tä­viä syi­tä. Edes Met­säs­tä­jä­liit­to ei ole eh­dot­to­mas­ti lyi­jy­am­mus­kiel­toa vas­taan, mut­ta eten­kin am­pu­ma­har­joit­te­lun vaa­ran­tu­mi­nen on ylei­nen huo­le­nai­he.

Ve­si­lin­nus­tuk­ses­sa am­mut­tu­ja hau­le­ja jää maas­toon ja ve­sis­töön. Lin­nut saa­vat lyi­jyä eli­mis­töön­sä syö­mäl­lä hau­le­ja ra­vin­non mu­ka­na.

Suo­mes­sa – Ah­ve­nan­maa­ta lu­kuu­not­ta­mat­ta – lyi­jy­hau­lit kiel­let­tiin ve­si­lin­tu­jen met­säs­tyk­ses­sä jo pa­ri­kym­men­tä vuot­ta sit­ten. Met­säs­tys­lain muu­tok­sen syy­nä oli juu­ri ve­si­lin­tu­jen suo­je­lu, muu­ta riis­taa se ei täl­lä het­kel­lä kos­ke.

Kaik­ki EU-maat ei­vät ole vas­taa­vaa kiel­toa teh­neet.

Sik­si Hel­sin­gis­sä si­jait­se­vaa Eu­roo­pan ke­mi­kaa­li­vi­ras­toa pyy­det­tiin vuon­na 2015 te­ke­mään esi­tys, jos­sa lyi­jy­am­mus­ten käyt­tö kiel­le­tään kos­teik­ko­a­lu­eil­la.

Ase­tus vel­voit­tai­si sel­lai­se­naan kaik­kia EU-mai­ta

Asi­as­ta pi­täi­si ää­nes­tää EU:ssa mar­ras­kuus­sa. Laki voi­si tul­la voi­maan vuo­den alus­sa ja siir­ty­mä­ai­kaa­kin oli­si luul­ta­vas­ti pari vuot­ta.

Epä­var­muus­te­ki­jöi­tä on kui­ten­kin vie­lä pal­jon. Lo­pul­li­nen ää­nes­tys­ver­sio ei vie­lä ole edes Suo­mes­sa asi­as­ta vas­taa­van so­si­aa­li- ja ter­veys­mi­nis­te­ri­ön tie­dos­sa.

Pak­kaa se­koit­taa se, et­tä EU:ssa pyö­rii jo isom­pi ra­tas. Eu­roo­pan ke­mi­kaa­li­vi­ras­toa pyy­det­tiin vii­me ke­sä­nä val­mis­te­le­maan uut­ta esi­tys­tä, jos­sa lyi­jyn käyt­tö kiel­let­täi­siin ko­ko­naan.

Suo­mel­la on kos­teik­ko­mää­ri­tel­män suh­teen eri­tyi­nen on­gel­ma

Val­ta­o­sa Suo­men pin­ta-alas­ta täyt­täi­si kos­tei­kon mää­ri­tel­män, kos­ka mu­kaan lu­e­taan myös tur­ve­maat. Lyi­jy­pi­tois­ten am­mus­ten käy­tön ja hal­lus­sa­pi­don kiel­toa kos­tei­koil­la oli­si Suo­men olois­sa mah­do­ton­ta val­voa.

Kos­teik­ko­a­lu­ei­ta kos­ke­vaa lyi­jy­kiel­toa kä­si­tel­les­sään Eu­roo­pan ke­mi­kaa­li­vi­ras­ton tie­teel­li­set ko­mi­te­at to­te­si­vat­kin, et­tä eri­tyi­ses­ti val­von­nan nä­kö­kul­mas­ta täys­kiel­to oli­si pa­rem­pi vaih­to­eh­to.

EU:ssa on muu­ten­kin kan­na­tus­ta laa­jal­le lyi­jy­kiel­lol­le, on­han ky­sees­sä myr­kyl­li­nen ras­kas­me­tal­li.

Mänt­sä­lä­läi­nen met­säs­tyk­sen har­ras­ta­ja Heik­ki Han­ki­la pi­tää lyi­jy­kiel­toa täy­sin yli­mi­toi­tet­tu­na toi­men­pi­tee­nä. Hän käy met­säl­lä pää­o­sin Poh­jois-Suo­mes­sa, 45–60 päi­vä­nä vuo­des­sa.

Pääl­le­päin kuu­los­taa hy­väl­tä, et­tä lyi­jyä vä­hen­net­täi­siin luon­nos­ta

Mut­ta Suo­mes­sa met­säs­tyk­sen kaut­ta maas­toon pää­ty­vän lyi­jyn mää­rä on niin mi­tä­tön, et­tä sil­lä ei ole käy­tän­nös­sä juu­ri mi­tään ym­pä­ris­tö­vai­ku­tuk­sia.

Han­ki­la ker­too käy­neen­sä pari viik­koa sit­ten met­säl­lä Po­si­ol­la ja Sal­las­sa. Hän kä­ve­li koko päi­vän nä­ke­mät­tä mui­ta met­säs­tä­jiä ja am­pui yh­den lau­kauk­sen.

Lyi­jyn mää­rä on on­gel­ma vain niil­lä pai­koil­la, joil­la am­mu­taan eri­tyi­sen pal­jon, hän nä­kee.

Eu­roo­pan ke­mi­kaa­li­vi­ras­ton ar­vi­ot sii­tä, kuin­ka pal­jon lyi­jyä jää EU-alu­eel­la luon­toon met­säs­tyk­sen, am­pu­maur­hei­lun ja ka­las­tuk­sen vuok­si vuo­sit­tain, ovat hur­jia.

Kos­teik­koi­hin ker­tyy 5 000 ton­nia, maa-alu­eil­le 14 000 ton­nia ja ve­sis­töi­hin 2 000–6 000 ton­nia lyi­jyä. Nämä mää­rät joh­ta­vat vi­ras­ton mu­kaan kah­den–kol­men mil­joo­nan lin­nun kuo­le­maan.

Met­säs­tä­jä­lii­ton mu­kaan lyi­jyä hie­man edul­li­sem­mat te­räs­hau­li­pat­ruu­nat ovat ke­hit­ty­neet vii­me vuo­si­na pal­jon ja toi­mi­vat hy­vin.

Lii­tos­sa ei ol­la nou­se­mas­sa bar­ri­ka­deil­le mah­dol­li­sen lyi­jy­kiel­lon vuok­si.

Me met­säs­tä­jät olem­me myös huo­lis­sam­me las­tem­me tur­val­li­suu­des­ta, em­me­kä ha­lua käyt­tää mi­tään sel­lais­ta, mikä ai­heut­taa ter­veys­ris­ke­jä, toi­min­nan­joh­ta­ja Heli Sii­ta­ri sa­noo.

Tut­ki­muk­set lyi­jyn le­vi­ä­mi­ses­tä riis­ta­li­haan tu­li­vat met­säs­tä­jien laa­jaan tie­toi­suu­teen tam­mi­kuun 2018 riis­ta­päi­vil­lä.

Se tuli yl­lä­tyk­se­nä, et­tä vaik­ka liha pois­tet­tai­siin am­pu­ma­haa­van ym­pä­ril­tä, huo­no­laa­tuis­ten lyi­jy­luo­tien pie­net par­tik­ke­lit voi­vat le­vi­tä ihan hän­tään saak­ka.

Sii­ta­rin mu­kaan moni met­säs­tys­seu­ra suo­sit­te­lee ku­pa­ri­pat­ruu­noi­ta hir­ven met­säs­tyk­ses­sä sik­si­kin, et­tä li­haa ei tar­vit­si­si lait­taa niin pal­jon huk­kaan.

On seu­ro­ja, jot­ka ei­vät sal­li lyi­jy­luo­ti­pat­ruu­noi­den käyt­töä hir­ven met­säs­tyk­ses­sä.

Ku­pa­ri­luo­tia käy­te­tään jo ylei­ses­ti suu­rem­man riis­tan met­säs­tyk­seen

Osa met­säs­tys­hau­li­kois­ta on kui­ten­kin niin van­haa mal­lia, et­tä nii­hin ei­vät lyi­jyä kor­vaa­vat pat­ruu­nat käy.

Met­säs­tä­jä­lii­tos­sa ol­laan huo­lis­saan sii­tä, et­tä osa met­säs­tä­jis­tä jät­täi­si lyi­jy­kiel­lon myö­tä van­han pys­syn nau­laan ja riis­tan­hoi­to­mak­sun mak­sa­mat­ta.

Se voi­si vai­kut­taa kaik­kien met­säs­tä­jien saa­miin pal­ve­lui­hin riis­ta­hal­lin­nol­ta, Sii­ta­ri to­te­aa.

Täl­lä het­kel­lä riis­tan­hoi­to­mak­sun mak­saa val­ti­ol­le rei­lut 300 000 met­säs­tä­jää. Met­säs­tys­vuo­den 2019–2020 riis­tan­hoi­to­mak­su on 39 eu­roa, al­le 18-vuo­ti­ail­ta 20 eu­roa.

Ko­via te­räs­hau­le­ja on vas­tus­tet­tu aseen pii­pun ku­lu­mi­sen li­säk­si myös sen pe­los­sa, et­tä puu­hun osu­es­saan te­räs voi­si pi­la­ta tu­kin käyt­tö­ar­von.

Met­sä­hal­li­tuk­sen alu­eil­la oli­kin pit­kään va­ro­toi­men­pi­tee­nä te­räs- ja volf­ra­mi­hau­li­kiel­to, mut­ta se ku­mot­tiin tar­peet­to­ma­na vii­me vuon­na. Pui­hin am­mu­tut hau­lit ei­vät tuot­ta­neet käy­tän­nön on­gel­mia.

Met­säl­lä lau­kauk­set ovat har­vi­nai­sia ja har­kit­tu­ja, mut­ta har­joit­te­lu­ti­lan­tees­sa on toi­sin. Met­säs­tä­jä­liit­toa huo­les­tut­taa­kin eni­ten am­pu­ma­har­joit­te­lu, joka kuu­luu olen­nai­se­na osa­na la­jiin.

Lii­ton mie­les­tä lyi­jy­am­muk­sil­la har­joit­te­lun tu­li­si jat­kos­sa­kin ol­la sal­lit­tua, eten­kin kun am­pu­ma­ra­to­jen lu­pap­ro­ses­sit pi­tä­vät huo­len sii­tä, et­tei ym­pä­ris­tö kuor­mi­tu.

Am­pu­ma­har­joit­te­lus­sa käy­te­tään tyy­pil­li­ses­ti pie­ni­ka­lii­pe­ri­sia asei­ta juu­ri edul­lis­ten pat­ruu­na­kus­tan­nus­ten vuok­si. Näi­hin asei­siin lyi­jyä kor­vaa­vien pat­ruu­noi­den hin­ta oli­si mo­nin­ker­tai­nen ja nii­den osu­ma­tark­kuus hei­kom­pi, Sii­ta­ri ker­too.

Olem­me huo­lis­sam­me sii­tä, et­tä lyi­jy­kiel­lon myö­tä met­säs­tä­jät ei­vät me­ni­si ra­dal­le har­joit­te­le­maan eet­tis­tä ja tur­val­lis­ta riis­ta­lau­kaus­ta. Se on iso on­gel­ma, ja sii­nä mie­les­sä vas­tus­tam­me tätä siir­ty­mää, Sii­ta­ri sa­noo.

Hän ko­ros­taa mah­dol­li­sen lyi­jy­kiel­lon edel­lyt­tä­vän, et­tä met­säs­tä­jil­le an­ne­taan riit­tä­väs­ti siir­ty­mä­ai­kaa lyi­jyä kor­vaa­vien ma­te­ri­aa­lien tut­ki­mi­seen.

Ai­kaa tar­vi­taan sii­hen, et­tä otam­me sel­vää il­ma- ja pie­nois­ki­vää­rien pat­ruu­noi­den vii­mei­sim­mäs­tä ke­hi­tyk­ses­tä ja kou­lu­tam­me met­säs­tä­jät toi­mi­maan uu­sien ma­te­ri­aa­lien kans­sa.

Lyi­jy ei ole va­li­koi­tu­nut met­säs­tyk­ses­sä am­mus­ma­te­ri­aa­lik­si sat­tu­mal­ta. Se on peh­me­ää ja ras­kas­ta, jo­ten on hyvä is­ku- ja tap­po­ky­ky. Sik­si Heik­ki Han­ki­la­kin met­säs­tää lyi­jy­am­muk­sil­la.

Ke­ve­äm­mis­tä hau­li­ma­te­ri­aa­leis­ta tu­lee eet­ti­siä on­gel­mia, kos­ka ne ei­vät tapa riis­taa ku­ten ha­lu­taan, hän sa­noo.

Han­ki­la myön­tää te­räs­hau­lien vä­li­tulp­pien ke­hit­ty­neen ja hau­lien läh­tö­no­peuk­sien pa­ran­tu­neen, mut­ta ne ovat yhä lyi­jy­hau­le­ja ke­vy­em­piä.

Han­ki­lan mu­kaan ku­pa­ri- tai mes­sin­ki­luo­dit toi­mi­vat hy­vin hir­ven, vil­li­si­an, peu­ran tai kar­hun met­säs­tyk­ses­sä, sil­lä ki­vää­rien pii­put kes­tä­vät nii­tä.

Huo­mat­ta­vaa osaa Suo­men hau­lik­ko­kan­nas­ta ei kui­ten­kaan ole suun­ni­tel­tu lyi­jyä ko­vem­mil­le ma­te­ri­aa­leil­le ku­ten te­räk­sel­le, vof­ra­mil­le tai ku­pa­ril­le, hän sa­noo.

Maa­han­tuo­jat ei­vät an­na ta­kuu­ta, jos aseil­la am­puu ko­vem­pia ma­te­ri­aa­le­ja kuin mil­le ne on suun­ni­tel­tu. Mi­nul­la on tois­ta­kym­men­tä aset­ta, ei­kä niis­sä ole yh­tään te­räs­hau­li­kel­pois­ta.

Han­ki­la las­kee asei­den­sa ar­vok­si noin kymp­pi­ton­nin.

Mitä teen ase­kaap­pi­ni si­säl­löl­le, jos lyi­jy­kiel­to tu­lee?

Po­lii­si­tar­kas­ta­ja Sep­po Si­vu­la si­sä­mi­nis­te­ri­ös­tä nä­kee mah­dol­li­sen lyi­jy­kiel­lon laa­ja­na on­gel­ma­na.

Suo­mes­sa on mer­kit­tä­vää pat­ruu­na­te­ol­li­suut­ta, jos­sa teh­dään puo­lus­tus­voi­mien am­pu­ma­tar­vik­kei­ta. Val­mis­ta­jat jou­tu­vat vai­keuk­siin, jos har­ras­tus­puo­li kyyk­kää niin, et­tei ih­mi­sil­lä ei ole enää sii­hen va­raa.

Sil­loin myös Suo­men puo­lus­tus­vä­li­ne­te­ol­li­suus ja huol­to­var­muus voi­vat ol­la vai­keuk­sis­sa.

Si­vu­la to­te­aa, et­tä met­säs­tyk­seen löy­tyy jo lyi­jyä kor­vaa­via ma­te­ri­aa­le­ja, joi­den kans­sa voi elää.

Suo­ma­lai­nen met­säs­tä­jä on kui­ten­kin val­veu­tu­nut ja ha­lu­ai­si har­joi­tel­la. Har­joit­te­luun lyi­jy­kiel­to var­mas­ti vai­kut­taa.

Am­pu­maur­hei­lun pa­ris­sa lyi­jy­kiel­toa odo­te­tus­ti vas­tus­te­taan

Sitä ei pi­de­tä tar­peel­li­se­na esi­mer­kik­si am­pu­ma­hiih­dos­sa.

Lyi­jy jää maa­li­tau­lu­jen ta­ka­na ole­viin ke­räi­miin, Suo­men Am­pu­ma­hiih­to­lii­ton kent­tä­pääl­lik­kö Lau­ri Elo ker­too.

Meil­le lyi­jy­kiel­to oli­si koh­tuu­ton, kos­ka lyi­jyn ke­räys on ke­hit­ty­nyt ja ke­hit­tyy koko ajan yhä pa­rem­mak­si.

Elon mu­kaan la­ji­liit­to te­kee kan­na­not­ton­sa, jos esi­tys lyi­jy­kiel­los­ta tu­lee ai­ka­naan lau­sun­to­kier­rok­sel­le.

Suo­men am­pu­maur­hei­lu­lii­ton pu­heen­joh­ta­ja Vesa Nis­si­nen huo­maut­taa, et­tä tois­tai­sek­si pie­ni­ka­lii­pe­ri­siin asei­siin ei ole esi­tet­ty lyi­jyn omi­nai­suuk­sil­le pär­jää­viä ma­te­ri­aa­le­ja.

Ei ole muu­ta kil­pai­lu­ky­kyis­tä ma­te­ri­aa­lia, jol­la oli­si lyi­jyn tark­kuus sekä edul­li­nen hin­ta. Lyi­jy­kiel­to muut­tai­si ur­hei­lu­am­mun­nan luon­net­ta.

Eu­roo­pan ke­mi­kaa­li­vi­ras­tos­sa ke­rä­tään par­hail­laan tie­toa lyi­jy­kiel­lon vai­ku­tuk­sis­ta eri aloil­le.

On­gel­ma on, et­tä lyi­jyä me­nee am­pu­ma-aseis­ta luon­toon ja eläi­miin, ja sitä kaut­ta ih­mi­siin, vi­ras­ton ris­kien­hal­lin­ta­yk­si­kön pääl­lik­kö Mat­ti Vai­nio sa­noo.

Tar­kas­te­lem­me, mikä ti­lan­ne on ja mi­ten lyi­jyn käyt­töä tu­li­si ra­joit­taa met­säs­tyk­ses­sä, ur­hei­lu­am­mun­nas­sa ja ka­las­tuk­ses­sa.

Vai­nio ker­too, et­tä vas­ti­kään Eu­roo­pan ko­mis­si­os­ta tul­lees­ta esi­tys­pyyn­nös­tä me­nee suun­nil­leen vuo­si esi­tyk­sen syn­ty­mi­seen. Sen jäl­keen esi­tys jul­kis­te­taan kuu­den kuu­kau­den ajak­si kan­na­not­to­ja var­ten.

Vi­ras­ton kak­si tie­teel­lis­tä ko­mi­te­aa ot­taa kan­na­no­tot huo­mi­oon an­ta­es­saan lau­sun­ton­sa EU-ko­mis­si­ol­le. Pää­tök­sen­te­ko­vai­he EU:ssa on ai­kai­sin­taan kah­den vuo­den ku­lut­tua.

Täys­kiel­toa lyi­jyl­le ei vält­tä­mät­tä tule, jos sen vai­ku­tuk­set ovat koh­tuut­to­mia joil­le­kin ta­hoil­le.

Jos lyi­jy­kiel­lon poik­keuk­sel­le on hy­vin pe­rus­tel­tu syy, sel­lai­nen voi tul­la, Vai­nio to­te­aa.

Lähde: EU:n hautoma lyijykielto hämmentää metsästäjiä – hankkeen taustalla pelko myrkyn kulkeutumisesta luonnosta ihmisiin | Suomenmaa

Kategoria(t): Riistanhoito Avainsana(t): , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s