Metsästyskausi saa hirvet ja peurat liikkeelle, kolaririski korkeimmillaan – Yli 70 % tapahtuu hämärässä tai pimeässä

Hirvien metsästyskausi alkaa koko Suomessa lauantaina 12. lokakuuta. Perinteisesti hirvestyskausi on saanut hirvet tavallista enemmän liikkeelle, mikä lisää kolarien määrää.

Hirvien lisäksi autoilijoiden riskinä ovat myös peurat

Ifin vahinkotilastojen mukaan hirvieläinkolarin riski onkin suurin loka–joulukuisena perjantaina hämärän aikaan. Paras tapa ennakoida ikäviä kohtaamisia on laskea ajonopeutta hirvien liikkuma-alueella etenkin pimeällä.

Viime vuonna Suomessa tilastoitiin Riistakeskuksen mukaan kaikkiaan yli 12 000 riistaonnettomuutta. Ifin vahinkotilastojen mukaan marraskuussa tapahtuu lähes viidennes vuoden kaikista eläinkolareista, joista valtaosa on juuri hirvi- ja peuravahinkoja.

Yhteensä loka–joulukuun aikana sattuu lähes puolet kaikista eläinkolareista. Viikonpäivistä perjantai on selkeästi synkin päivä, jolloin kolaroidaan eniten.

Metsästyskauden alku saa perinteisesti hirvet ja samalla myös peurat liikkeelle. Etenkin vilkkailla pääteillä hirvikolarien sesonkiaika kannattaakin nyt huomioida.

Kun autoilet hirvien liikkuma-alueella, vähennä aina nopeutta, käytä pimeällä mahdollisimman paljon kaukovaloja ja tarkkaile tien pientareita tavallista enemmän, Ifin autovakuutusten vakuutuspäällikkö Johanna Johansson neuvoo.

Ifin vahinkotilastojen perusteella eläinkolarit ovat yleistyneet 2010-luvulla

Tilastoja synkentävät nykyisin erityisesti peurat, joiden määrä on tuplaantunut kymmenessä vuodessa kaatolupien lisäämisestä huolimatta. Viime vuoden 12 000 riistaonnettomuudesta yli puolessa kyseessä olikin törmäys valkohäntäpeuraan ja 2 000 onnettomuudessa törmäys hirveen.

Painava hirvi aiheuttaa kolarin sattuessa tyypillisesti peuraa isompaa vahinkoa.

Peurakolareissa autoihin tulee tyypillisesti pienempää peltivahinkoa. Myös henkilövahingot jäävät onneksi yleensä hirvikolareita vähäisemmäksi.

Ifin eläinkolarin ajoneuvolle aiheuttamista vaurioista maksama korvaus on keskimäärin yli 3 100 euroa, Johansson kertoo.

Yli 70 prosenttia hirvieläinonnettomuuksista tapahtuu hämärässä tai pimeässä.

Törmäysriski on suurimmillaan, kun auringonlaskusta on kulunut tunti. Hirvet liikkuvat paljon myös aamuhämärässä.

Riski törmätä hirveen tai muuhun hirvieläimeen on suuri niillä alueilla, joissa hirviaidat alkavat ja loppuvat. Suuri riski hirvikolarille on korkea ajonopeus: riski loukkaantua hirvikolarissa kasvaa erittäin jyrkästi ajonopeuden noustessa.

Mitä enemmän on nopeutta, sitä vähemmän aikaa jää reagoida.

Tilanne tulee usein eteen hyvin nopeasti, mutta jos hirvi juoksee tielle, muista väistää eläin peräpuolelta. Samalla tulee varoa, ettei ajaudu vastaantulevien kaistalle.

Törmäystilanteessa hirven takaosa aiheuttaa painavaa etuosaa pienemmät vahingot.

Hirvi saattaa myös ehtiä auton alta pois, koska se vaihtaa hyvin harvoin kulkusuuntaansa äkillisesti, Johansson muistuttaa.

Lähde: Metsästyskausi saa hirvet ja peurat liikkeelle, kolaririski korkeimmillaan – Uutiset – Aamuset

Kategoria(t): Riistanhoito Avainsana(t): , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s