Ahvenanmaalaiset metsästävät jahdeissaan 2 000 merimetsoa – Metsästyksen mahdollistaa EU:n lintudirektiivi

”Merimetso maistuu parhaalta paistettuna sipulin ja kerman kera”, tietää Ahvenanmaalla merimetsojahtiin osallistunut Fredrik Lundberg.

Ahvenanmaalaiset ampuvat alkusyksystä erityisissä talkoojahdeissa enimmän osan metsästettävistä merimetsoista.

Reippaat ahvenanmaalaiset hoitavat Manner-Suomenkin puolesta ylisuureksi kasvanutta ja kalakantoja rasittavaa merimetsopopulaatiota luvallisin talkoojahdein.

Merimetsot ovat Manner-Suomen saaristossa pesineitä ja etelään muuttavia lintuja, jotka kokoontuvat Ahvenanmaan vesille ja luodoille heinäkuun loppupuolella ja alkusyksystä.

Merimetso on Itämerellä tulokaslaji, joka on EU:n lintudirektiivillä rauhoitettu metsästykseltä. Rajusti lisääntynyt laji on käynyt rasitteeksi niin kalakannoille, ammattikalastajille kuin saariston kiinteistönomistajillekin.

Metsästyksen mahdollistaa EU:n lintudirektiivi

Kun muu ei enää ole auttanut, Ahvenanmaan maakuntahallitus on antanut paikallisille metsästysharrastajille mahdollisuuden järjestää talkoojahteja, joissa kerralla ammutaan massoittain rasitteeksi muodostuneita lintuja.

Suojametsästyksen mahdollistaa EU:n lintudirektiivin pykälä 8.1. Suojametsästys on luvalla ollut mahdollista myös muissa EU-maissa ja Itämeren rantavaltioissa – Manner-Suomea ja Hollantia lukuun ottamatta.

Suojametsästyslupia tuhansien merimetsojen ampumiseksi on myönnetty vakavien vahinkojen estämiseksi.

Ahvenanmaa on itsehallinnollinen maakunta ja se tulkitsee EU-direktiiviä samoin kuin esimerkiksi Ruotsin ja Tanskan ympäristöviranomaiset.

”En ymmärrä, mikseivät Manner-Suomen viranomaiset myönnä metsästyslupia ylisuuren merimetsokannan vähentämiseen. Merimetsoja on aivan liikaa, ja varsinkin tähän aikaan vuodesta (elo–syyskuu)”, sanoo Ahvenanmaalla myös riistanhoidosta vastaava varamaakuntaneuvos Camilla Gunell Maaseudun Tulevaisuudelle.

Ensimmäiset merimetsot muuttivat Suomen vesille pesimään vuonna 1996.

Merimetsot eivät pesi Ahvenanmaan saaristossa, mikseivät?

”Suurin syy on lisääntynyt merikotkakanta. Pesiviä merikotkia on 130, ja nuoret linnut yhteen laskien kotkia on arviolta tuhatkunta”, vastaa maakuntahallituksen riistanvalvoja Robin Juslin.

Merimetsot ovat myös yrittäneet pesiä pienissä kolonioissa Ahvenanmaalla, mutta suurempia lintukolonioita ei syntynyt.

Suomen ja Ruotsin rannikoilla pesineet sekä nuoret merimetsot lentävät loppukesästä Ahvenanmaan vesille.

”Me näemme, että linnut lentävät tänne Manner-Suomesta ja Ruotsista. Pitkällä tähtäimellä on selvää, että tarvittaisiin yhteinen lupapolitiikka koko Itämeren alueella.”

Ahvenanmaalla, Ruotsissa ja Tanskassa suojametsästykseen riittää arvio siitä, että merimetsot voivat muodostaa merkittävän uhan kalakannoille. Muualla Suomessa pitää osoittaa, että vahinko on jo syntynyt, minkä yksilöinti viranomaisille merimetsojen osalta voi olla vaikeaa.

Biologista syytä kieltää merimetsojen metsästys ei Juslinin mielestä ole olemassa.

Lähde: Ahvenanmaalaiset metsästävät jahdeissaan 2 000 merimetsoa – ”Haulikolla osuu varmasti 20–25 metristä, talkoojahdissa saadaan kerralla mahdollisimman monta lintua” – Erä – Maaseudun Tulevaisuus

Kategoria(t): Riistanhoito Avainsana(t): , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s