Ahmoja löytyy Lieksan metsistä – harjutie seudulle on elämys

Ahma on suden jälkeen Suomen harvalukuisin suurpeto. Niitä elelee Luonnonvarakeskuksen mukaan maassamme noin 300 yksilöä. Suurin osa näistä valtakunnan suurimmista näätäeläimistä löytyy Pohjois- ja Itä-Suomesta.

Ahma on tyypillinen haaskansyöjä, mistä syystä sen houkuttelu valokuvaajien kuvattavaksi on sangen helppoa. Parhaiten ahman saa kameran etsimeen Lieksassa Erä-Eeron kuvauspaikoilla.

Itselleni tuo peto ilmestyi ensimmäistä kertaa kuitenkin vakipaikassa, Kuhmon Viiksimossa, jossa muutama yksilö piipahtelee kuvausmestoilla silloin tällöin.

Ensimmäinen ahmani oli joutunut ilmeisesti loukutetuksi, sillä sen päänahka ja korvat olivat pahasti vahingoittuneet.

Siitä huolimatta epeli kiipeili vilkkaasti suon reunan puissa ja hyppeli lajille tyypilliseen tapaan mättäältä mättäälle.

Ahman vammat olivat ilmeisesti kuitenkin kohtalokkaat, sillä kyseistä yksilöä ei noilla tienoilla sen jälkeen enää havaittu.

Metsäkämpältä ahmamaille

Erä-Eeron kuvauspaikoilla Lieksan Kontiovaarassa vierailin ensimmäistä kertaa vuosi takaperin heinäkuussa.

Paikan isäntä, Eero Korkalainen, on valjastanut entisen metsätyökämpän päämajakseen. Hän hallinnoi kahta kuvauspaikkaa, toinen on kämpän läheisyydessä ja toinen hieman kauempana Uuronlammella.

Varsinkin kuvauskojut Eeron metsäkämpän lähistöllä ovat varma paikka ahman bongaamiseen. Uuronlammen kojut sitä vastoin tarjoavat kuvauksellisemmat taustat.

Arkistostani löytyy aikamoinen kasa Erä-Eeron metsäkojusta kuvattuja ahmoja, sillä paikalla vierailee useampikin yksilö makupaloihin tottunutta haaskansyöjää.

Uuronlammen maisemissa ahma on harvinaisempi, ja piipahtelee kuvauskojun edustalla harvemmin. Paikka on monelle tuttu WWF:n Luontolive-nettikameran paikkana, jossa riistakameran lähetystä saattoi jonkin aikaa seurata livenä 24/7.

Lintuvilinää haaskalla

Minä vietin Uuronlammen kuvauskojussa yhden yön viime vuonna. Sessio huipentui yhden ahman vierailuun myöhään illalla.

Vaikkei paikalla ahmoja vilissyt, niin aika ei käynyt pitkäksi. Siitä piti huolen paikalla viihtyvä kanahaukka, joka ahdisteli ahman eväitä ryöstelevää korppilaumaa ja paikalla päivystäviä harakoita.

Haukan ja varislintujen mittelöt päättyivät joka kerta ratkaisemattomina. Jopa harakat pitivät petolintua pilkkanaan.

Kanahaukka on tietämättään ahman kaveri, sillä petolinnun ilmestyttyä maisemiin poistuivat ahneet lokit ahman eväiden kimpusta.

Lopulta paikalle saapui yksi ahma, eikä valokuvaaja enempää tällä kertaa tarvinnutkaan.

Uuronlammen pohjukassa sijaitsevan kuvauskojun edustalla on ylemmästä lammesta laskevan puron suu, ja puron yli johtaa kaadettu mänty. Paikan viehätys piilee siinä, että kuvaajat haluavat kuviinsa mäntyä pitkin puron ylittävän ahman.

Tälläkin kertaa peto noudatti toiveita kadoten aarniometsän uum eniin mäntysillan kautta. Kamerani kennolle tallentui useita kuvia sillalla tepastelevasta ahmasta.

Tie kuin Pulkkilanharjulla

Vierailu Kontiovaarassa on matkankin suhteen valokuvauksellinen. Tie Lieksasta Erä-Eeron toimipaikkaan kulkee viimeiset kymmenet kilometrit hiekkatietä pitkin.

Harjun päällä kurvaileva tie on tavallaan pienoismalli Pulkkilanharjusta, paitsi että se on mutkaisempi ja mäkisempi.

Lisäksi tie on vaarallinen, sillä maisemat harjun molemmin puolin ovat hulppeat, ja vievät väkisin ajajan huomion pois liikenteen tarkkailusta.

Lähde: Ahmoja löytyy Lieksan metsistä – harjutie seudulle on elämys – Itä-Häme.fi

Kategoria(t): Riistanhoito Avainsana(t): , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s