Ihmisiin tarttuva jänisrutto yleistyy Suomessa, tautia levittävät etenkin hyttyset – 28 sairastunut jänisruttoon

Jäniksistä ihmisiin tarttuva tularemia eli jänisrutto näyttää yleistyvän. Suomessa on todettu jo 28 sairastumista jänisruttoon.

Tautia levittävät etenkin hyttyset, mutta sen voi saada myös kuolleesta rusakosta. Metsästäjiä Ruokavirasto kehottaa käyttämään kertakäyttökäsineitä nylkiessään jäniksiä alueilla, joilla sairautta esiintyy.

Ruotsi raportoi kuukausi sitten EU:n tautivirasto ECDC:lle epidemiasta, joka oli sairastuttanut kesän mittaan yli 200 ihmistä etenkin Taalainmaalla sekä Gävleborgin ja Örebron lääneissä.

Suomessa oli silloin ilmoitettu seitsemän sairastumista ja Norjassa viisitoista. ECDC luonnehti siinä vaiheessa Suomen tilannetta vakaaksi.

Tämän jälkeen sairastuneiden määrä on siis noussut

”Tapausten määrä nousee syksyn aikana, mutta isompi piikki on edessä tulevina vuosina”, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtava asiantuntija Jussi Sane sanoo.

Tauti etenee useamman vuoden sykleissä. Kolme vuotta sitten siihen sairastui ennätykselliset 700 ihmistä.

”Jänisruttoa esiintyy loppukesän ja alkusyksyn aikana varsinkin Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa.”

Ihmisten sairastumisia on todettu nyt myös Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa.

Jänisrutto on bakteerin aiheuttama zoonoosi eli eläimistä ihmisiin tarttuva sairaus. Sitä on tavattu yli 200 eläinlajilla, sekä nisäkkäillä että linnuilla.

Sairaus on yleisin metsäjäniksillä ja rusakoilla, jotka kuolevat bakteerin aiheuttamaan verenmyrkytykseen muutamassa päivässä. Jo pieni määrä herkästi tarttuvia bakteereita riittää aiheuttamaan sairastumisen.

Ihmiseen bakteeri voi päästä useita eri reittejä

Tavallisin reitti on hyttynen, joka siirtää bakteerin eläinlajista toiseen imiessään verta.

Taudin voi saada sairaasta tai kuolleesta eläimestä esimerkiksi kädessä olevan haavan tai silmän sidekalvon kautta. Tartunta voi tulla myös keuhkotulehduksen kautta tai sairautta kantaneen eläimen lihasta.

Sairastuneita eläimiä on löydetty etenkin läheltä ihmisten asumuksia.

”Kun luonnonvarainen eläin sairastuu, se ei loppuvaiheessa enää pelkää ihmistä”, Ruokaviraston erikoistutkija Varpu Hirvelä-Koski kertoo.

”Eläimet hakeutuvat pihoille, missä ihmiset havaitsevat ne.”

Kuolleen jäniksen voi lähettää Ruokavirastoon tutkittavaksi

Paljain käsin siihen ei kuitenkaan saa koskea, sillä jäniksillä on muitakin sairauksia, jotka voivat tarttua ihmisiin.

”Jänisruttoon kuolleen eläimen turkissa on kuivuneita eritteitä, jotka voivat pölistä ja aiheuttaa ihmiselle keuhkotularemian. Se on vaikea hoitaa”, Hirvelä-Koski sanoo.

”Kuollutta eläintä ei pitäisi pöllytellä eikä koskea siihen kuin käsi ehjän muovipussin sisällä.”

Metsästäjiä Ruokavirasto kehottaa käyttämään kertakäyttökäsineitä nylkiessään jäniksiä alueilla, joilla sairautta esiintyy.

Kuumetta ja päänsärkyä

  • Ihmiseen tarttuneen jänisruton oireita ovat kuume, päänsärky ja lihaskivut. Imusolmukkeet voivat turvota.
  • Jos tauti on tarttunut hyttysen pistosta, pistoskohta tulehtuu ja siihen nousee paukama. Keuhkojen kautta saatu tartunta taas aiheuttaa keuhkokuumeen.
  • Oireet ovat usein niin epämääräisiä, ettei jänisruttoa tunnisteta. Jos se kuitenkin todetaan, hoito on antibioottikuuri. Tavallisimmat antibiootit eivät tehoa bakteeriin.
  • Jänisruttoa epäilevän kannattaa käydä lääkärissä, Terveyskirjasto neuvoo.

Lähde: Ihmisiin tarttuva jänisrutto yleistyy Suomessa, tautia levittävät etenkin hyttyset – Kotimaa | HS.fi

Kategoria(t): Riistanhoito Avainsana(t): , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s