Hirvikärpäsen purema: allergia voi olla raju – ilmastointiteippi voi auttaa suojautumaan

Hirvikärpänen levittää tauteja huomattavasti huonommin kuin esimerkiksi hyttynen.

Syynä on se, että hyttynen voi imeä verta monestakin olennosta ja saada kaikista toisiin eläimiin tai ihmisiin levitettäviä mikrobeja.

Hirvikärpänen taas pudottaa siipensä heti ensimmäiseen kohteeseen lennähdettyään, eikä se siitä enää eteenpäin toiseen ihmiseen tai eläimeen oikein pääse.

Hirvikärpäseen on yhdistetty Bartonella-bakteeri

Suomessa ei ole kuitenkaan tiedossa yhtään tapausta, jossa ihminen olisi saanut Bartonella-bakteerin hirvikärpäsestä.

Kuukausia kestävä ihottuma

Hirvikärpänen voi yrittää imeä ihmisestä verta. Tätä yrittäessään se voi rikkoa ihmisen ihon.

Jotkut ovat herkistyneet hirvikärpäsen puremille.

Kyseessä on todennäköisesti viivästynyt yliherkkyys, kertoo professori, erikoislääkäri Olli Vapalahti Helsingin yliopistosta.

Tällaista viivästynyttä yliherkkyyttä voi olla yllättäen esimerkiksi metsästyksen harrastajilla, joita hirvikärpäset ovat vuosien varrella purreet monta monituista kertaa.

Kun allergia viimein vuosien kuluttua puhkeaa, reaktio voi olla hyvin ikävä.

Hirvikärpäsen purema voi aiheuttaa kutiavaa, jopa kuukausia kestävää ihottumaa.

Sudet vaikuttavat hirvikärpäskantaan

Hirvikärpäsiä on siellä, missä on hirviä.

Koska Suomessa Lapissa on poroja kymmenen kertaa enemmän kuin hirviä, hirvikärpänen erehtyy lentämään Lapissa useammin poroon kuin hirveen. Porossa se kuitenkin lisääntyy huonosti.

Lapissa poro toimii ikään kuin hirvikärpäsen ansana ja estää tavallaan hirvikärpäsen leviämistä.

Nyt tosin on tullut havaintoja siitä, että hirvikärpäsiä on tavattu myös jo Posion ja Sallan rajalla, kertoo professori Arja Kaitala Oulun yliopiston ekologian ja genetiikan yksiköstä.

Hirvikärpäskanta tarvitsee elääkseen juuri hirven. Hirven loisina elelevät hirvikärpäsnaaraat tiputtelevat maahan hirvikärpäsen koteloita, joista kuoriutuu uusia hirvikärpäsiä.

Hirvikärpäsiä voi parhaiten välttää tarkkailemalla talvella hirvitilannetta. Jos hirviä ei jollain alueella ole talvella, siellä todennäköisesti ei ole kesällä hirvikärpäsiäkään.

Jos jossain seudulla on talvella ollut susia, siellä todennäköisesti ei ole ollut hirviäkään eikä siis kesällä hirvikärpäsiäkään, Kaitala vinkkaa.

Yksittäisestä hirvisonnista on tavattu Ötökkäakatemian sivujen mukaan jopa 20 000 hirvikärpästä.

Näin suojaudut hirvikärpäsiltä

1. Vaaleaa ja liukasta vaatetta

  • Pukeudu peittävästi. Vaatteiden värillä on väliä.
  • Hirvikärpänen suunnistaa kohteeseen näköaistin varassa. Se etsii hirveä muistuttavaa kohdetta eli jotain suurta, tummaa ja liikkuvaa elävää olentoa.
  • Parhaiten hämäät hirvikärpästä pukeutumalla vaaleisiin ja liukkaisiin vaatteisiin.
  • Tumma villatakki on se vaihtoehto, joka vetää hirvikärpästä varmimmin puoleensa.

2. Peitä niska

  • Muista niskan peittävä päähine tai huppu!
  • Hirvikärpänen hakeutuu luonnostaan karvojen sekaan. Sellainen kutsuva alue voi olla paljas ihmisen niska.

3. Liiku hitaasti

  • Jos kirmaat metsässä kuin hirvi, hirvikärpänen luulee sinua hirveksi.

4. Ole pieni

  • Valitse metsäseuralaisesi oikein.
  • Hirvikärpänen hakeutuu aina suurimman kohteen iholle. Isoin ihminen porukassa saa todennäköisesti eniten hirvikärpäsiä kimppuunsa.

5. Taittele teippiä

  • Ilmastointiteippi voi auttaa tässäkin hädässä.
  • Kiinnitä ilmastointiteippiä takin kaulukseen ja hihojen suihin niin, että siitä jää näkyviin tarttuvaa pintaa. Takkisi sisään pyrkivä hirvikärpänen voi takertua tähän liimapintaan.

6. Odota talvea

  • Hirvikärpäset selviävät hyvin vielä pikkupakkasistakin. Vasta pitkän ja kunnollisen pakkasen jälkeen niitä ei enää lentele.

Lähde: Hirvikärpäsen purema: allergia voi olla raju – ilmastointiteippi voi auttaa suojautumaan

Kategoria(t): Riistanhoito Avainsana(t): , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s