Onnistuuko rauhaisa rinnakkaiselo Pohjois-Satakunnassa?

Rauhallinen rinnakkaiselo ihmisen ja pedon välillä on vain kaukainen toive. Ihmiset ovat raivoissaan uutta reviiriään perustaville eläimille.

Ensin meni Martti-mäyräkoira, sitten ainakin kymmenen lammasta. Siinä muutaman viikon saldo Jämijärveltä. Pohjois-Satakuntaan levittäytyneet sudet ovat jo ehtineet aiheuttamaan vahinkoa.

Tähän asti Pohjois-Satakunnassa satunnaisia petovahinkoja ovat tehneet lähinnä ohikulkumatkalla olleet karhut.

Nyt ollaan kuitenkin siinä tilanteessa, että kyse ei ole ohikulkumatkalla nälissään hevosen kimppuun hyökkäävästä karhusta, vaan omalla reviirillään elävä susi. Joka hankkii ravintoa ”omalta alueeltaan”.

Ongelma on siis pysyvä

Ja siihen ihmisten on sopeuduttava. Susi on uhanalainen eläin, joten ainoastaan selkeät häirikkötapaukset voidaan poistaa. Häirikkötapauksella tarkoitetaan esimerkiksi säännöllisesti pihapiireissä liikkuvaa eläintä, joka ei pelkää ihmistä.

Ihmiset ovat nyt uuden tilanteen edessä. Karjaa ei uskalla enää jättää yöksi ulos, myös lemmikeistä on pidettävä aiempaa tarkemmin huolta.

Susireviirin levittäytyminen aiheuttaa suuria muutoksia myös metsästäjille.

Koiraa ei enää uskalla päästää vapaana ajamaan riistaa, joten harrastuksen luonne muuttuu oleellisesti. Isoimmat ongelmat tulevat varmasti hirviporukoissa, missä koira on koko jahdin onnistumisen kannalta tärkeässä roolissa.

Hirviporukat ikääntyvät, joten koiria on pakko käyttää. Ajomiehiä ei ikämiesmetsästäjistä löydy.

Tämä taas tarkoittaa sitä, että hirvien ja peurojen metsästäminen vaikeutuu oleellisesti.

Tiheimmillä susialueilla sorkkaeläinten kannan sääteleminen metsästämällä käy ennen pitkää mahdottomaksi. Riittääkö susien ruuanhankinta verottamaan hirvi- ja peurakantaa riittävästi, on vaikea sanoa.

Villi veikkaukseni kuitenkin on, että sorkkaeläinonnettomuudet tulevat Pohjois-Satakunnassa kasvamaan tulevina vuosina.

Aikoinaan, kun Köyliön alueelle syntyi susireviiri, tunnelmat olivat samankaltaiset kuin nyt Pohjois-Satakunnassa.

Karjaa ja lemmikkejä meni kirjaimellisesti suden suuhun.

Köyliössä tilanne on kuitenkin jo rauhoittunut. Aika näyttää, miten Pohjois-Satakunnassa käy.

Lähde: Kolumni: Onnistuuko rauhaisa rinnakkaiselo? | Satakunnan Kansa

Kategoria(t): Riistanhoito Avainsana(t): , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Yksi vastaus artikkeliin: Onnistuuko rauhaisa rinnakkaiselo Pohjois-Satakunnassa?

  1. Tapio Haapalainen sanoo:

    Susien uhanalaisuudesta puhuminen on jonnin joutavaa propakandaa. Suomessa olevat sudet ovat Venäjällä olevan populaation osia. Ei ole olemassakaan erillistä Suomalaista populaatiota, jos olisi ollut se olisi jo kuollut sukupuuttoon edeltäneen sadan vuoden aikana metsästyksen johdosta.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s