Onko seurallasi pelastussuunnitelma?

Mitä tehdään, kun metsästysseurueesta joku putoaa jahtitornista tai saa sairauskohtauksen kesken jahdin.

Jahtiporukoiden keski-ikä on korkea, sairauskohtauksen todennäköisyys kasvaa juuri tässä ikäluokassa.

Sairaskohtauksen riskit kasvaa myös rankan jahtipäivän jälkeenkin. Uniapnea ja rankka jahtipäivä kohottaa sairauskohtauksen riskiä.

Jahtiporukoissa ei juurikaan keskustella terveysongelmista, mikä on huonotilanne. Vastuu omasta jahtikunnosta jää metsästäjän omalle vastuulle.

”Jahtikaveri huohottaa vähän enemmän. Hän nojaa polviinsa kämmenillään, jotka tärisevät ponnistuksesta. Kysyn veden juonnista. Kaveri mutisee jotain siihen suuntaan, että joo, joo ja kääntyy puolittain. Naamalla ilme, että sieltä on tulossa jotain outoa. Kaveri alkaa täristä ja huohottaa, koira haukkuu raivoisasti oudosti käyttäytyvää isäntää.”

”Puhelin on toiminut yleensä paremmin erämaaoloissa. Hätäkeskuksen päivystäjä vastaa puhelimeen.

Kerron, että kaveri on saanut sairauskohtauksen erämaa-alueella. Hätäkeskus paikantaa puhelun, mutta harvan tukiasemaverkoston takia se menee reilusti pieleen.

Päivystäjä kertoo, että palokunta lähtee tulemaan heti kohteeseen mönkijän kanssa. Nyt pitää vain tehdä hätätulet, että pelastuspartio löytää paikalle.

Hätäkeskuksen päivystäjä lupaa pitää meidät ajan tasalla etsintöjen edistymisestä.”

Tapaturman tai sairauskohtauksen sattuessa jokaisen pitää olla valmis auttamaan ensiapu, hoito ja kuljetus järjestelyissä, ohjeituksen mukaisesti.

Jahtiporukalla on yleensä käytössään LA-puhelimet, joilla viestintä komentoketjussa sujuu tehokkaasti.

Hätätapaukset on nopeasti saatava metsästyksenjohtajan tietoon, joka arvio tilanteen vakavuuden. Metsästyksenjohtajan tiedossa on passipaikat ja jahtimiesten sijannit sekä käytettävissä oleva kalusto.

Pelastussuunnitelmassa selvitetään:
1) ennakoitavat vaaratilanteet ja niiden vaikutukset;
2) toimenpiteet vaaratilanteiden ehkäisemiseksi;
3) pelastustehtävien järjestelyt;
4) perehdyttäminen suunnitelmaan – toimintaharjoitus;
5) tarvittava ensiaputarvikkeet ennakoituja vaaratilanteita varten;
6) ohjeet ennakoituja onnettomuus-, vaara- ja vahinkotilanteita varten;
7) miten suunnitelmaan sisältyvät tiedot saatetaan asianomaisten tietoon.

Jahtiporukassa, jokaisella pitäisi olla ensiapulaukku autossa sekä ensiapukurssin käyneitä kavereita.

Toimi oikein!

Mikäli ihmiselle tulee tukos tai verenvuoto aivojen verisuonistoon, aiheuttaa se aivoverenkierron häiriön, joka voi johtaa aivohalvaukseen. Tila voi hetkessä johtaa hengenvaaralliseen tilaan.

Oireiden tunnistaminen ja varhainen hoitoon hakeutuminen on tärkeää.

Oireina voi olla

  1. Toispuoleinen jalan tai käden voimattomuus ja tunnottomuus.
  2. Vaikeutunut puhe- ja näkökyky.
  3. Huimaus, pahoinvointi, nielemisvaikeudet ja päänsärky.
  4. Tajunnan tason muutokset.

Tunnista oireet.

  1. Soita heti hätänumeroon 112. Sieltä saat tukea oikeaan toimintaan.
  2. Rauhoita autettavaa ja aseta hänet lepoon.Jos autettava menettää tajuntansa, mutta hän hengittää normaalisti, aseta hänet kylkiasentoon.
  3. Jos autettava menee elottomaksi, aloita painelu-puhalluselvytys, rytmillä 30 painelua ja 2 puhallusta.
    Lähde: Punainen Risti

 

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Kategoria(t): Turvallisuus Avainsana(t): . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s