Ahma kuvattiin videolle pihapiirissä Kärsämäellä – mitä tässä tapauksessa voi tehdä ja mitä ei?

Viime sunnuntaiaamulta on olemassa noin kymmenen metrin päästä kuvattu video, jossa ahma kiertelee pihaa.

Videolla näkyvä ahma liikkuu normaalisti, mutta on erikoisen rohkea, kun pihapiirissä noin liikkuu, eikä ole ihmisarka. Olisikohan nuori yksilö, joka on keksinyt helpon ruuan pihapiiristä, sanoo ylikonstaapeli Jouko Tikka Haapajärven poliisista videon nähtyään.

Tikan mukaan on mahdollista, että petoeläimenä ahma saattaa ottaa kissoja ruuakseen.

Luonnossamme on myös muita petoeläimiä ja -lintuja, jotka saattavat kissan viedä.

Petoeläimet ovat hämärä- ja yöaktiivisia.

Ahma on arka eläin ja karttaa ihmistä, pihahavainnot ahmasta ovat melko vähäisiä.

Mikäli pihapiirissä on näköhavainto ahmasta tai muusta petoeläimestä, sen voi ajaa pois metelöimällä tai muulla sellaisella tavalla. Kissoja ja muita kotieläimiä voi suojella pitämällä ne varsinkin yöaikaan sisätiloissa tai muutoin suojattuna, sanoo Tikka.

Tikka muistuttaa, että ahma ja muut suurpedot ovat tiukasti suojeltuja eikä niitä saa luvatta tappaa tai vahingoittaa.

Tällainen teko on lähtökohtaisesti törkeä metsästysrikos, josta on säädetty rangaistukseksi vankeutta neljästä kuukaudesta neljään vuoteen.

Lisäseuraamukseksi voi tulla eläimen arvon korvaaminen, joka esimerkiksi aikuisen ahman kohdalla on varsin korkea; iästä ja sukupuolesta riippuen 8200 – 16 500 euroa, sanoo Tikka.

Rikoslain pakkotilasäännös mahdollistaa Tikan mukaan omaisuuden suojaamisen esimerkiksi pedoilta vaikka muutoin oikeudettomalla teolla, mutta tällöin on arvioitava suojattavan kohteen (kotieläin) arvo suhteessa aiheutettuun vahinkoon.

Oikeudellisesti suojattua etua uhkaavan välittömän ja pakottavan vaaran torjumiseksi tarpeellinen teko on pakkotilatekona sallittu, jos teko on kokonaisuutena arvioiden puolustettava, kun otetaan huomioon pelastettavan edun ja teolla aiheutetun vahingon ja haitan laatu ja suuruus, vaaran alkuperä sekä muut olosuhteet. (RL 5 luvun 4 §).

Eläinsuojelulaki määrittelee eläinten hyvinvoinnin perusperiaatteet. Esimerkiksi eläinsuojelulain kolmannessa pykälässä sanotaan: ”lemmikkieläimelle ei saa tuottaa tarpeetonta kipua, kärsimystä tai tuskaa eikä sitä saa jättää heitteille”.

Myös metsästyslain 85 §:n mukaan ”Kotieläimeksi otetun kissan heitteillejättö ja hylkääminen on kielletty”.

Eläinsuojelulain mukaan “heitteillä oleva tarkoittaa joko koditonta lemmikkieläintä tai sellaista, joka on omistajansa tai haltijansa kotipiirin rajojen ulkopuolella, eikä kenenkään muun omistajan tai haltijan hallinnassa tai suorassa valvonnassa.”

Eläinsuojelulain mukaan edes heitteille jätettyä tai villiintynyttä kissaa ei saa automaattisesti tappaa, vaan se on otettava kiinni esimerkiksi loukuttamalla ja toimitettava löytöeläintarhalle, josta omistaja voi sen lunastaa.

Järjestyslain 14 §:ssä säädetään koirakurista. Sen 1 momentin 2 kohta koskee myös kissaa: ”omistajan tai haltijan on pidettävä huolta siitä, ettei koira/kissa pääse kytkemättömänä kuntopolulle tai muulle sen kaltaiselle juoksuradalle eikä lainkaan lasten leikkipaikaksi varatulle alueelle, toriaikana torille taikka yleiseen käyttöön kunnostetulle ladulle tai urheilukentälle.”

Toistuvasti pihapiiriin tulevia suurpetojakin voidaan poliisin päätöksellä karkottaa ja viime kädessä jopa lopettaa.

Karkottaminen ja lopettaminen tehdään yleensä poliisin ja riistanhoitoyhdistyksen yhteistyönä, sanoo Tikka.

Lähde: Ahma kuvattiin videolle pihapiirissä Kärsämäellä – mitä tässä tapauksessa voi tehdä ja mitä ei?

Kategoria(t): Riistanhoito Avainsana(t): , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s