Susien määrä kasvaa Suomessa koko ajan – Tutkimusprofessori: Tottuuhan se ihmisiin

Susien määrä on kolminkertaistunut Suomessa 1990-luvulta, toteaa Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Ilpo Kojola. Metsästyskauden jälkeen susia oli viime talvena 150–180, eivätkä ne ole vähenemässä.

Susi on levittäytynyt kuin kaarisillan muodossa idästä Etelä-Suomeen ja sieltä länteen. Keski-Suomen järviset maisemat eivät niitä jostain syystä houkuttele.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana sudet ovat alkaneet siirtyä Länsi-Suomeen, kun ne sitä ennen liikkuivat lähinnä idässä.

Susia houkuttelee paitsi ravinto, myös olosuhteet, jossa ihmisen suunnalta siihen ei kohdistu uhkaa.

Ne oppivat. Kaikki suurpedot ovat varsin sopeutumiskykyisiä ja erityisen voimakkaasti opportunisteja. Jos saaliin saaminen ja lisääntyminen sujuu alueella, ne alkavat asustelemaan siellä, Kojola sanoo.

Sudet ovat alkaneet tottua ihmisiin

Yleensä sudet etsivät rauhallista aluetta, mutta nykyään niiden reviirit ulottuvat usein asutulle alueelle.

Kojola toteaa, että sudet ovat alkaneet tottua ihmisen toimintaan ja läsnäoloon. Esimerkiksi Uudellamaalla syntyi viime vuonna pentue ja alueella liikkuu nyt lauma, vaikka ihmisiä asuu lähettyvillä paljonkin.

Tällä hetkellä susia vaeltaa ennätyksellisen paljon Pohjanmaalla. Alueella on useita laumoja, ja havaintoja on tehty ympäri rannikon maakuntaa.

Keskiviikon ja torstain välisenä yönä yksi susi liikuskeli pitkin Vaasan keskustaa. Sen ehti nähdä useita ihmisiä ja myös poliisi vahvisti havainnon.

Tavallisesti ne ovat nuoria yksilöitä, jotka ovat alkaneet liikkua ja itsenäistyä. Viime talvena Pohjanmaalla oli useita pariskuntia, ja nyt ne ovat saaneet pentuja, Kojola kertoo.

Suden kanssa ei kannata esittää kuollutta

Kojolan mukaan susi ei ole hyökännyt Suomessa ihmisen kimppuun 136 vuoteen. Siitä huolimatta hän kehottaa olemaan susikannan hoidossa aktiivinen.

Riskitaso on todella pieni, mutta jos jossain on kesyyntynyt yksilö, joka ei ihmistä karta, se on syytä poistaa.

Vanha neuvo leikkiä kuollutta sopii karhun kohtaamiseen, ei suden.

Viime vuosina suden tiedetään käyneen ihmisen kimppuun muun muassa Iranissa ja Intiassa. Kojolan mukaan ne olivat paikallisia episodeja.

Ne kohdistuivat lapsiin, ja susi on ollut silloin saalistamassa. Silloin ei kuolleeksi heittäytyminen auta.

Dna-analyysi vahvistaa havaintoja

Luonnonvarakeskuksella on Tassu-järjestelmä, jonne susihavaintoja voi tallentaa. Havaintoja pyydettiin tallentamaan 12.3. mennessä, mutta Kojola ei ole ehtinyt käydä vielä niitä läpi.

Seuraava susikanta-arvio tulee alkukesästä.

Viime talvena Suomessa tutkittiin ensimmäistä kertaa dna-näytteitä susien ulosteista. Kojola on tyytyväinen dna-analyysiin, sillä ne tukevat hyvin susista tehtyjä havaintoja. Analyysi on tärkeä lisä susikannan arvioinnissa.

Analyysin mukaan viime talvena liikkui isoja laumoja muun muassa Hämeenlinnan Rengossa, Kuhmossa ja Lieksassa, mutta niitä liikkuu Kojolan mukaan eri puolilla Suomea.

Rengon laumassa oli metsästyksen jälkeen seitsemän sutta, kun kaksi yksilöä poistui. Silloin puhutaan jo aika isosta laumasta. Suomen ennätys lauman koossa on ollut 15 sutta Kuusamossa.

Tänä talvena Luonnonvarakeskus ja Suomen riistakeskus organisoivat yhdessä susien ulosteiden keräämistä vapaaehtoisverkoston avulla Pohjanmaalla ja Lounais-Suomessa.

Lähde: Susien määrä kasvaa Suomessa koko ajan – Tutkimusprofessori: Tottuuhan se ihmisiin – Kainuun Sanomat

Kategoria(t): Riistanhoito. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s