Hirvikannassa pitää olla lisääntymiskelpoisia yksilöitä

Metsästyksellä vaikutetaan hirvikannan tiheyteen kuin sukupuolijakaumaan ja ikäjakaumaan. Hirvet liikkuvat kuitenkin laajoilla alueilla, mikä voi vaikeuttaa hirvikannan suunnitelmallista hoitoa.

Jos vanhoja sonneja on liian vähän, naaraiden normaali kiima käyttäytyminen häiriintyy.

Jos vasat syntyvät myöhään, niillä ei ole riittävästi aikaa kasvattaa kokoaan ennen talven tuloa. Lämpimät talvet ovat viimevuosina antaaneet vasoille lisää aikaa kasvaa ennen talventuloa.

Hirvikannassa pitää olla riittävästi lisääntymiskelpoisia yksilöitä, molempia sukupuolia.

Kannan tiheys

Alueen niin sanotusta biologisesta kantokyvystä riippuu se, mitä voidaan katsoa harvaksi tai tiheäksi kannaksi. Kantokykyyn vaikuttaa muun muassa maapohjan viljavuus, lumipeitteen syvyys, lumipeitepäivien lukumäärä, kesän sademäärä sekä metsätalouden muokkaama kasvillisuuden ikäjakauma.

Kantokyky siis vaihtelee maamme eri osien välillä ja saattaa myös vaihdella vuodesta ja vuodenajasta toiseen.

On hyvin tärkeää huomioida suurpetojen vaikutus, koska muuten hirvikantaa yliverotetaan.

Jokainen susi syö keskimäärin noin 5,6 kiloa lihaa päivässä. Lauma, jossa on esimerkiksi viisi sutta, kuluttaa siis vuoden aikana reilut 10 000 kiloa lihaa (n. 50 hirveä) .

Se, millaista lihaa sudet syövät, riippuu siitä, mitä lihaa on helpoiten saatavissa. Alueilla, joilla ei ole muita sorkkaeläimiä kuin hirvi, susien syömästä biomassasta noin 95 prosenttia on hirveä.

Kategoria(t): Riistanhoito Avainsana(t): , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.