Kymmenien villisikojen lauma voi ilmestyä yllättäen

Villisiat ovat lisääntyneet kaikkialla Euroopassa viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuoreen tutkimuksen mukaan siitä on kiittäminen leutoja talvia ja ravintotilanteen paranemista.

Leutoina talvina kanta lisääntyy eksponentiaalisesti

Kylmät talvet ovat normaalisti villisikakantojen tärkeä säätelijä.

Villisiat kyllä kestävät kylmää hyvin, mutta kylminä talvina ne tarvitsevat runsaasti ravintoa. Näin ravinnon saatavuus kylminä talvina ratkaisee, kuinka suuri osa populaatiosta pääsee lisääntymään.

Wienin eläinlääketieteellisen yliopiston tutkimuksessa havaittiin, että leudot talvet ovat siunaus villisioille. He vertailivat tietoja villisikakannan muutoksista 12 Euroopan maassa ja vertasivat sitä maakohtaisiin säätietoihin.

”Leutojen talvien jälkeen villisikojen määrä lisääntyy jyrkästi. Kun leudot talvet yleistyvät, villisikakanta lisääntyy eksponentiaalisesti”, sanoo päätutkija Sebastian Vetter.

Tutkijat havaitsivat myös toisen suuntauksen, joka edistää villisikojen lisääntymistä. Villisiat syövät pyökin ja tammen siemeniä, ja näiden puiden huippuvuodet – jolloin ne tuottavat tavallista paremman sadon – ovat myös yleistyneet.

Se tarkoittaa, että villisioilla on viime vuosina ollut entistä paremmat mahdollisuudet selviytyä myös kylmistä talvista. Jos huippuvuosi sattuu ennen kylmää talvea, villisiat saavat niistä riittävästi energiaa kestääkseen kylmän talven.

Villisikojen määrää on erittäin vaikea havainnoida maastolaskennoissa, joten tutkijat varmistivat villisikantojen kasvun vertaamalla metsästystilastoja ja auton alle jääneiden villisikojen määrää eri vuosina.

Muuttovirta kohti länttä

Villisika levittäytyy usein uusille elinalueille joko yksinäisten eläinten tai pienten laumojen voimin, jolloin niitä on vaikea havaita. Eläin kun on piiloutumisen mestari.

Viime kevään maalaskennoissa Itä-Uudellamaalla arvoitiin olevan noin 300 villisikaa. Fakta on, että villisikakanta on kasvussa, Piironen sanoo.

Villisiat pystyvät tonkimaan reittinsä jopa moottoritien riista-aidan alitse, ja jatkavat matkaansa. On vielä epävarmaa, kuinka paljon moottoritie rajoittaa sikojen liikkeitä.

Tautivaara huolettaa

Vuoden aikana villisika on ollut tapetilla afrikkalaisen sikaruton vuoksi. Rutto on levinnyt Itä-Euroopan kautta jo Viroon asti. Sikarutto saattaa tarttua kesyihin sikoihin, mikä on iso riski maataloudelle.

Maa- ja metsätalousministeriö onkin linjannut, että villisikakanta tulisi pitää mahdollisimman pienenä, ettei tauti pääsisi leviämään.

Ruokinnalla metsästettäessä saadaan aikaan varmoja riistalaukauksia, ja pystytään tarkemmin kohdistamaan metsästys haluttuihin yksilöihin. Ruokintapaikoilta eläimet on helpompi kaataa, kun ne ovat paikallaan syömässä.

Ei ole muita vaihtoehtoja, kuin seurata tilannetta ja lisätä ruokintapaikkoja, jotta siat pysyvät pois viljelyksiltä ja talojen pihoista.

Kategoria(t): Riistanhoito Avainsana(t): , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s